Kirjoittaja Aihe: Sallittakoon yksi vitsi!!  (Luettu 402399 kertaa)

Poissa Tapani Ojanperä

  • Viestejä: 681
Sallittakoon yksi vitsi!!
« : 21-09-2007, 15:39:07 »
Tällä vitsillä joka on itse asiassa kysymys en halua loukata ketään :) Tämän kysymyksen esitti jo eläkkeelä oleva EVP- kapteeni ja Venäjältä metallintyöstökoneita ja tarvikkeita "maahan tuonut """Kauppaneuvos""".

Kysymys:

Miksi insinööri ei voi syödä suolakurkkuja?

Vastauksia voi antaa.

Oikean vastauksen annan myöhemmin.
Aikaisempi nimimerkki Tapani Mikael - www.fotomikael.net
www.kamera73.net

Poissa puurtaja

  • Viestejä: 89
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #1 : 21-09-2007, 18:03:40 »
Koska insinöörillä on aina pala kurkussa tehdyistä virheistä.

Poissa samu

  • Viestejä: 5 400
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #2 : 21-09-2007, 20:16:44 »
Moi,

"Miksi insinööri ei voi syödä suolakurkkuja? Kun pää ei mahdu purkkiin ja käsiä ei voi käyttää.

Saanen huomauttaa, että kyseessä on nimenomaan _diplomi_-insinööri, joka ei voi syödä suolakurkkuja. Juttu lienee lähtenyt liikenteeseen AMK-insinöörien keskuudesta, joille on kunnia-asia se, että heillä opetetaan käytännön kokemusta, eikä tylsää akateemista teoriaa.

Juttu tepsii erinomaisesti, jos paikalla on AMK-insinööri. Ja useimmat DI:t ovat niin nössöjä, että hymyilevät vain kohteliaasti. Siitä vaan kertomaan vitsi.
"

http://www.melankolia.net/menopaussi/arkisto/001097.html

  ;D ;D ;D 8)

terv,

Smu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa hevipelle

  • Viestejä: 28
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #3 : 21-09-2007, 20:47:30 »
Tota, sehän on niin että käsillä ei VOI tehdä mitn, kun keupalot putos insinöörikoulun ruokalaan ekan luokan jälkeen.

Poissa renny

  • Viestejä: 449
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #4 : 21-09-2007, 21:25:48 »
Pannaan tämmöset lappalaisvitsit:

Noh, lappalainen istui baaritiskin äärellä  jossain säär,   ::) oho , saariselällä ja siinä
oli kaksi neitosta.
Lappalainen kysyi naisilta mitä he pikkutunneilla meinaavat touhuta?
Mitä tet meinaatta tehä illanmithan?
Me juodaan kaljaa ja nuollaan "mansikkaa".
Me ollaan lesboja!
Kukas sää sitten olet? Kysyi toinen nainen.
Semmonen lespohan se mieki olen...


Pari lappalaista oli Thaimaassa lomalla ja opas kertoi
paikallisilla ilotytöillä olevan puolella AIDS:in ja toisella puolella tuberkuloosin.
No voi perkhele! Sano toinen lappalaisista.
Mistä met tiiämmä ketä naijhan?
Nyt mie sen kekkasin! Sanoi toinen.
Naijhan niitä jokka rykkii!

Murthella ;)


Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 836
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #5 : 21-09-2007, 23:17:27 »
No, oli se yksikin kaveri joka vihdoin valmistui kun opiskeluaika venyi lapsenteon ja äitiyslomien tähden aika pitkään. Penskat osasi jo kovasti puhua kun äiteen valmistujaisjuhlia järjestettiin ja ne tuli vieraalle sitten kovasti keuhkoomaan, että meidän äitistä tulee ihan oikee tiploomi-intiaani!

Oli kuin oli pojat, kyllä sitä ihminen voi ihan tolkun kirjoissa olla vaikka nyt oliskin nuoruuden synteinä menny vähän liiaksi opiskelemaan. Siitäpä voisin laittaa joskus kirjoittamani tekstinpätkän tähän. Vähän pitkä vitsiksi, vaan menköönnyperkele. Ja kuulkaa ihan ite kirjotettu, osaa se tiploomi-ingen-jöörkin sentään kirjottaa, vaikkei siitä oo kurkkuja syömään  ;) ;D


A.I - Anonyymit Insinöörit

Hei, mä oon Pekka ja mä oon insinööri. Mulla on oikeastaan ollut taipumus tähän insinööriyteen aika pitkään. Isä oli kätevä käsistään ja vaikka koko suku on muuten kohtuukäyttäviä humanisteja niin mä sitten kuitenkin repsahdin.

Jo ennen kouluikää mä olin aina isän työkalulaatikolla ja vuolin ensi kertaa sormeeni vähän sen jälkeen kun opin kävelemään. Purin kaikki mekaaniset esineet jotka eteen tuli ja aika monet sain takaisin kokoonkin.

No, koulussa tietysti otin kaikki teknisen työn tunnit mitä lukujärjestykseen sai ja ajattelin, että unelma-ammatti olis puukässän opettaja, oikea tekniikan ammattilainen. Tunneilla tein ensin omat työni pois ja sitten rakentelin parille kolmelle kaverille samanlaiset. Saivat, perkeleet, yleensä aina paremmat numerotkin vielä kun minä kun olin ensin harjoitellut omalla työlläni ja kavereiden kappaleet tietysti onnistui paremmin.

Lukioikään mennessä ei vielä ollut mielessä muuta kuin että tekniikkaa pitäis saada ja paljon. Ehkä mä olin enemmänkin vielä käsityöläinen silloin. Lukio meni ihan hyvin vaikka koko ajan tuli aina vaan rajumpia teknisiä kokeiluja vastaan. Kavereiden kanssa keiteltiin nitroglyseriiniä koulun kemianluokassa ja tärveltiin enemmän kalustoa kuin mitä olisi ollut koko vuoden luonnollinen poistuma.

No, lukion loppupuolella mä aloin olla jo tosi pahasti koukussa. Tekniikkaa oli pakko saada lisää ja lisää. Oli ihan pakko mennä TKK:lle opiskelemaan, mikään vähempi ei vaan riittänyt enää. Vaikka olin niin ihastunut käsityöläisyyteen niin nyt oli pakko ruveta tekemään hommia ihan teollisessa mittakaavassa. Aika monellehan opiskelu TKK:lla on pahan insinööriytymisen aikaa, mutta mulla oli tekniikkaan aivan hirveä intohimo. Luin valmistustekniikkaa ja puutekniikkaa, sorvit pyöri ja sahat lauloi niin että silmissä vilisi. Välillä tosin tuli vähän hiljaisempia ja humaanimpia jaksoja niin että mulla venyi opiskeluaika melkein yhdeksään vuoteen.

No, siinä opiskeluajan loppupuolella mä hurahdin ekoaatteeseen ja yritin päästä irti tosta raa'an tekniikan kurimuksesta johon olin joutunut. Pehmeämmät arvot alkoi kiinnostamaan ja ajattelin että jos mä oikein kovasti yrittäisin ja tekisin kaikkeni yltiöteknologisuuttani vastaan niin musta voisi tulla ihan oikea ituhippi. Aloin tutkijaksi TKK:lle ja olin pari vuotta projektipäällikkönä konepajojen ympäristöhallinnan kehitysprojektissa. Musta alkoi tulla jo aika humaani ja tekniikkaan tartti ottaa kantaa vain välillä mutta sitten tuli muutos elämäntilanteessa ja kaikki repesi taas.

Kyllähän te tiedätte miten siinä helposti käy. Projekti loppui ja mun oli pakko ottaa taas oikein kovan teknologian työpaikka ABB:llä. Raakaa metallia, tonneittain rautaa, kovia haasteita ja tuulinen paikka. Te ette voi kieltää etteikö tilanne olis ollu houkutteleva. Ja mä en vaan voinu vastustaa kiusausta.

Täällä mä nyt olen. Projektipäällikkönä ABB:llä. Rakennellaan suuria sähkökoneita laivateollisuuden tarpeisiin. Paineet on kovat ja elämä on heevettiä. Tekniikkaa tulee koko ajan lisää. Mun on pakko päästä tästä pian irti, muuten mä en varmaan koskaan pysty enää olemaan humaani edes vähän aikaa.

Suku on ottanut tän vähän raskaasti. Vanhemmat hyväksyy kyllä ihan, vaikka ne on humanisteja molemmat. Ne aina välillä vielä murisee, että "tänkin on taas suunnitellu joku insinööri" tai "tules ny insinööri tänne näyttään kuinka tää toimii". Mutta muuten ne on ottaneet tän ihan hyvin. Sukulaiset sen sijaan ei kestä ollenkaan suvun mustaa lammasta. Ne on tosiaan kaikki humanisteja ja niiden on tosi vaikea sulattaa insinööriä joukossaan. Rumat insinöörivitsit lentää koko ajan ja sukujuhlat menee yksiksi insinöörinpilkkajaisiksi. En mä sille mitään mahda että mulla ei vaan ole humaania ajattelutapaa niikuin niillä. Mun on pakko olla tällainen.

No, mä olen yrittänyt päästä pikkuhiljaa irti tästä kovan teknologian kierteestä mihin mä olen joutunut. Alan palata takaisin käsityöläisperinteeseen ja olen alkanut vieroittautua kovista arvoista jo lapsuudesta asti rakkaan puuveneenveiston avulla.

Tää on oikeastaan toinen addiktio josta mä en ole vielä uskaltanut kertoa. Veneet oli mukana ihan alusta asti. Pienenä tein veneitä kaikesta mikä kellui ja muutamasta sellaisestakin aineesta joka ei kellu. Jo alle kymmenvuotiaana olin melonut kaikilla mahdollisilla vekottimilla mökkijärvellä, mukaan lukien mummon 100 vuotta vanha yhdestä puusta koverrettu taikinatiinu. Kun muilla pojilla oli mopokuume niin mä halusin optimistijollan. Tällä hetkellä mulla onkin viisimetrinen tervattu verkkovene ja kahdeksanmetrinen mahonkinen purjevene. Mutta en mä sitä silti pidä yhtä pahana kuin tota tekniikkaa.

Puuveneiden tekeminen edustaa kuitenkin aika pehmeitä arvoja. Niitä ei voi tehdä teollisesti ja musta on vaan ihan hyvä vähän vieraantua näistä teräksen sävyttämistä työasioista. Mä olen ajatellut että jos joskus saisi tarpeeksi rahaa niin voisi veistättää itselleen ihan oman veneen ja muuttaa siihen sitten asumaan. Tai alkaa veistämään veneitä itse. Mutta enpä tiedä, mulla taitaa olla silti niin paljon insinööriä veressä että ei siitä mitään tule kuitenkaan. Jotain nyt kumminkin tarvii yrittää.

Niin että ei musta taida tulla kunnon humanistia ikinä, mutta mä yritän kuitenkin päästä irti tästä kauheesta teknologiahuumasta johon olen joutunut. Tää on koko elämän kestävä projekti. Mä vaan toivon, että voin viettää hyviä ja humaaneja päiviä yhden kerrallaan.

Joo, mä olin siis Pekka ja diplomi-insinööri. Heippa kaikille.


Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa Rami Lehto

  • Viestejä: 2 637
  • Siuntio
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #6 : 22-09-2007, 05:31:51 »
Hei, mitä väliä otaniemellisestä insinöörinmulkkuja ja suvullisestä humanistinmulkkuja? Sa oot Pekka, pysy Pekkana. Reenaa sanomaan "Ime pamppuus" munattomille kurssikavereille ja jumittaville sukulaisille, ei sun maailmasi sirpaloidu vaikka sanoisit jollekin olevasi eri mieltä, vaikka vähän tummempaakin terminologiaa soveltaen. Kaikille ei tarvitse olla kiva.

-Rami
« Viimeksi muokattu: 22-09-2007, 05:39:58 kirjoittanut rallirami »
Aiempi käyttäjätunnus rallirami

Poissa samu

  • Viestejä: 5 400
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #7 : 22-09-2007, 20:11:49 »
Hei, mitä väliä otaniemellisestä insinöörinmulkkuja ja suvullisestä humanistinmulkkuja? Sa oot Pekka, pysy Pekkana. Reenaa sanomaan "Ime pamppuus" munattomille kurssikavereille ja jumittaville sukulaisille, ei sun maailmasi sirpaloidu vaikka sanoisit jollekin olevasi eri mieltä, vaikka vähän tummempaakin terminologiaa soveltaen. Kaikille ei tarvitse olla kiva.

-Rami

Kaks kertaa.

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa pekkanf

  • Viestejä: 4 665
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #8 : 22-09-2007, 21:16:15 »
No vielä yksi findiaanivitsi: Kaveri meni romikselle (eikun autoliikkeeseen) keskellä Misiä kyselemään kunnon valkoista siipi-autoa "Do you have any cars with the finns, like caddy"? Kaveri katso pitkään ja vastasi sitten "No, but I have one Chrysler with couple of Norwegians on the trunk".

PekkaNF

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 836
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #9 : 22-09-2007, 22:43:07 »
Hei, mitä väliä otaniemellisestä insinöörinmulkkuja ja suvullisestä humanistinmulkkuja? Sa oot Pekka, pysy Pekkana. Reenaa sanomaan "Ime pamppuus" munattomille kurssikavereille ja jumittaville sukulaisille, ei sun maailmasi sirpaloidu vaikka sanoisit jollekin olevasi eri mieltä, vaikka vähän tummempaakin terminologiaa soveltaen. Kaikille ei tarvitse olla kiva.

-Rami

Kaks kertaa.

Samu

Ähä, pojjaat, ei sitä oltu niin vakavissaan kirjotettu. Mutta myöntää täytyy että noin tämmosen kyökkipsykologin koulutuksella diplomi-insinöörin psykososiaalisen statuksen voi katsoa olevan melko alhainen heterogeenisessä äijäporukassa  ;) ;D

Mä kaduin pitkään etten ruvennut puuveneveistäjäksi, puusepäksi, miksivain, mutta jos nyt järjellä ajattelee niin en vois kuvitella että niitä töitä tehdessä ois voinut ihan oikeesti hankkia tällaista tietopohjaa ja laaja-alaisuutta. Mä ehdin thedä just sen verran että tiedän mistä puhun, mutta en joudu vääntämään yötä myöten verstaalla että kaappiin tulee leipää. Mulla on pari hyvää kaveria jotka vaihtoi nelikymppisinä virkatöistä puusepintään ja ne on nyt vähän sitä mieltä että olikohan se idea kumminkaan niin hyvä.

Silti, jos vielä viiden vuoden päästä teen konttorihommia niin ihmettelen kyllä.

Pannaas ny tähän vitsi vielä. Ettei mee elämä raskaaksi.

Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa Tapani Ojanperä

  • Viestejä: 681
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #10 : 24-09-2007, 14:34:59 »
Täytynee antaa tämä vastaus monen mietä kaivelleeseen kysymykseen.

Korostan edelleen etten halua loukata ketään.

Miksi insinööri ei pysty syömään suolakurkkuja, no kun käsillä (kysyessäsi levitä käsiä) ei voi tehdä mitään ja pää ei mahdu lasipurkkiin.
Aikaisempi nimimerkki Tapani Mikael - www.fotomikael.net
www.kamera73.net

Poissa Puuukko

  • Viestejä: 626
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #11 : 24-09-2007, 15:07:27 »
Kun tää nyt kerran meni insinöörivitt......sailuksi niin heitetään vielä yksi. Tämä kysymys esitetään insinöörille (toimii myös ekonomeille ja lakimiehille)

- Tiedätkös kuinka paljon suomessa on insinöörejä?
- No en tiä, kuinpal niit sit on?
- No kuule niit on niin paljon että jos ne pantais seisomaan päiväntasaajalle metrin välein  -  niin se olis vähä helvetin hyvä juttu.

Poissa arduino

  • Viestejä: 1 255
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #12 : 24-09-2007, 18:44:21 »
n
« Viimeksi muokattu: 17-08-2013, 03:37:08 kirjoittanut arduino »

Poissa Tapani Ojanperä

  • Viestejä: 681
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #13 : 24-09-2007, 19:54:01 »
Puuseppä tilaa viis pitkää kaljaa ;D
Aikaisempi nimimerkki Tapani Mikael - www.fotomikael.net
www.kamera73.net

Poissa jeeeje

  • Viestejä: 239
Re: Sallittakoon yksi vitsi!!
« Vastaus #14 : 24-09-2007, 22:51:45 »
en jaksanu lukee komenteja mutta vihjeeks että kirjotin kysymyksen maaimlan aivoihin googleen ja se anto vastaukseksi

Kun pää ei mahdu purkkiin ja käsiä ei voi käyttää.