Kirjoittaja Aihe: Puujousia  (Luettu 30966 kertaa)

Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Puujousia
« : 08-10-2012, 19:45:43 »
Täällä on aiemminkin kirjoitettu jotain jousista mutta laitetaan nyt vielä vähän lisää. On oikeastaan pitänyt jo paljon aiemminkin kirjoittaa jotain jousista. Eli, olen rakentanut puujousia, tai pikemminkin luonnonmateriaalijousia jo useamman vuoden, ja harrastus tuntuu muuttuvan vain entistä intensiivisemmäksi. Pelkkä rakentelu ei riitä, vaan ammun myös kilpaa perinneluokissa. Ja kyllähän rakentelukin menee aina vain täsmällisemmäksi ja keskittyy pienempiin vivahteisiin, kuten mikä bambulaji sopii parhaiten jousen selkään, tai millainen lämpökäsittely sopii millekin puulajille, ja niin edelleen.

Ohessa on muutamia sekalaisia kuvia rakentamistani jousista ja nuolista. Kuvassa Kolme_jousta.jpg on ylinnä pojan pihlajajousi, keskellä marjakuusijousi ja alinna tutulle mennyt pähkinäpensasjousi. Kuvassa Nokki.jpg on yhden valkotammijousen nokki eli jänneura. Materiaalina on vesipuhvelin sarvi. Ko. jousessa on 56 paunaa 30 tuuman vedolle ja se meni yhdelle tutulle hirvimiehelle. Kuvassa Tilleri.jpg on sama jousi lähes täydessä vedossa. Jousen erikoisuus on se, että se on selystetty hamppukuidulla, jolla on erittäin hyvä vetolujuus.
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi

Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Vs: Puujousia
« Vastaus #1 : 08-10-2012, 19:46:40 »
Hieman muuta välineistöä – kuvassa Nuolia.jpg on sekalainen valikoima erilaisia nuolia, taulunuolia ja metsästysnuolia. Niiden alla on yksi bambu-bulletwood-laminaattijousi, joka on muotokieleltään modernin jousen kaltainen. Se heittää nuolta hyvin ja on erittäin mukava ampua, ja jos tarkkoja ollaan, niin se vastaa suorituskyvyltään lähes täysin moderneja lasi- ja hiilikuitujousia, ollen myös selvästi hiljaisempi laukaisuääneltään. Sama jousi on kuvassa Mäyrä.jpg.
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi

Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Vs: Puujousia
« Vastaus #2 : 08-10-2012, 19:47:54 »
Kuvassa Liimaus.jpg on yksi laminaattijousi liimauksessa. Liimauksen voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi juuri puristimilla tai sitten kuminauhalla. Mitään muottia ei välttämättä edes tarvita, vaan kuminauhalla sidotun paketin voi vääntää suoraan haluttuun muotoon.

Kuvassa Työkalut.jpg on muutamia työkaluja – teen kaikki jouset pelkästään käsityökaluin, edes vannesahaa ei (vielä) ole. Raakatyöstö kirveellä, sen jälkeen kavahöylä, käsihöylä, karkea raspi ja niin edelleen. Kuvassa on vasemmalla kavasikli, eli tuettu sikli, oikealla ns. Kavasiklihöylä (scraper shave) ja alla siklejä. Ko. Työkalut on tarkoitettu lähinnä viimeistelyyn ja tillerin (eli jousen taipuman) hienosäätöön.

Yksi verstaslainen, hirvimies, lähetti minulle pyynnöstäni pari vuotta sitten hirven jalkajänteitä. Niitä olen myös oman kylän hirvimiehiltä haalinut. Hirven jalkajänteet ovat perinnejousten rakentajalle oikeaa arvotavaraa, jota ei kaupasta saa, mutta jotka ovat hirvimiehille hylkytavaraa. Hirven jälkajänteitä käytetään jännejousten rakentamiseen. Esimerkiksi intiaanit käyttivät aikoinaan jännejousia, samoin idän klassiset komposiittijouset on rakennettu käyttäen hyväksi jänteiden ja sarven ominaisuuksia. Jänteitä olen siis kerännyt mutta en ole vielä ehtinyt jännejousta rakentaa mutta kaikki palaset alkavat olla jo valmiina. Ehkä tässä joskus, heti kun ehtii!

Tässä vain hyvin lyhyt raapaisu luonnonmateriaalijousista. Kysykää ihmeessä jotain! Niin paljon hyödyllistä olen tältä foorumilta oppinut, että jotain voin toivottavasti tarjotakin.
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi

Poissa artolainen

  • Viestejä: 13
  • Joo, semmonen siitä tälläkertaa
Vs: Puujousia
« Vastaus #3 : 08-10-2012, 22:10:30 »
Amadimies on amadimies  :coolsmiley:
nolla409yx0777kolme Rummukka metropoli center

Poissa samu

  • Viestejä: 5 400
Vs: Puujousia
« Vastaus #4 : 08-10-2012, 22:18:53 »
Moi,

Kysykää ihmeessä jotain! Niin paljon hyödyllistä olen tältä foorumilta oppinut, että jotain voin toivottavasti tarjotakin.

No kun kerran...

Voiko noilla perinnejousilla metsästää? Moderneista jousista poikkeava hiljainen laukausraportti kuullostaa kiintoisalta. Siskon korealainen KAP kaikilla mausteilla pitää tosiaan jonkun sortin kimahduksen.

Toinen, ehkä vähän itsekäs kysymys mun puolesta olisi se, että onko tullut käsiteltyä osage orange:a? Jos niin, niin millaista se on työstää ja käyttää?

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Vs: Puujousia
« Vastaus #5 : 09-10-2012, 07:44:06 »
Kysyä saa! Unohtui aiemmin mainita mutta varsin kattava tietopankki löytyy osoitteesta www.perinnejousi.fi ja sieltä erityisesti foorumin puolelta. Aktiivista ja asiallista keskustelua.

Jaa, että voiko perinnejousilla metsästää? Milläs sitä metsästettiin ennen lasikuitujousia tai tuliaseita? Toisin sanoen, perinnejousi on ainoa metsästyslaillinen ase, jolla on useamman tuhannen vuoden historia ja ”tuotekehitys” takana! Jousella on metsästetty aivan kaikkea riistaa, niin norsua, leijonaa, krokotiilia, karhua kuin pienempääkin riistaa. Ja metsästetään edelleen! Itse en metsästä mutta pihalta ”poistin” yhden vesimyyrän jousella. Ja onpa tutut ampuneet hiiriä ja rottiakin.

 Suomen metsästyslaki ei erottele jousityyppejä, muuta kuin varsijousella ei saa metsästää. Ainoa vaatimus jouselta on, että sen vetojäykkyyden on oltava 180 Newtonia (40,5 paunaa ) ampujan vedolla. Hyvä perinnejousi ei eroa lasikuitujousesta juuri yhtään tehojen puolesta. Lain minimivaatimuksen täyttävästä jousesta ammuttu hyvin toimiva nuoli, jossa on terävä leikkurikärki läpäisee käytännössä minkä tahansa suomalaisen riistaeläimen, ellei nyt ihan luihin osu. Kaikista tärkeintä on kuitenkin oikea ampumaetäisyys, joka on niin läheltä kuin mahdollista. Suurin osa suomalaisesta jousiriistasta on ammuttu alle 15 metrin etäisyydeltä. Toisin sanoen, osuman on oltava varma.

Suomessa toimii Perinnejousimetsästäjien liitto (http://www.perinnejml.fi/), joka ajaa erityisesti perinnemetsästäjien asioita.

Laukaisuäänellä ei sinänsä ole metsästyksen kannalta juuri merkitystä kuin ehkä metsäkauriin kanssa, joka saattaa ehtiä reagoida ääneen. Lähinnä useimpien modernien jousien ”meteli” on ärsyttävää. Suurin syy äänelle on vastakaaret, joihin jänne osuu laukaisun lopussa. Lisäksi jänteellä on iso vaikutus, siksi monet metsästäjät käyttävät jänteessä vaimentimia. Oikein tehty jänne oikein tehdyssä jousessa ei mitään vaimentimia tarvitse!

Jos joku tietää, mistä saa Suomesta osage orangea, niin olisin kiitollinen tiedosta! Sitä olisi mukava kokeilla! Se on yksi klassisista jousipuista, jonka yleisominaisuudet sopivat jousikäyttöön erinomaisesti. Se on kuulemma hyvin elastista, taivutuslujaa, toisin sanoen se on hyvin anteeksiantavaa materiaalia. Osage sinänsä ei tietenkään ole mikään tae onnistuneesta jousesta, vaan materiaalia on osattava käyttää oikein ja se on myös valittava oikein. Esimerkiksi, puutavaraliikkeen lankkupinoista noin joka 20. on sopiva jousikäyttöön ja karkeasti arvioiden noin joka 50. lankku on erinomainen. Eli esimerkiksi saarni, vaahtera tai jalava ovat hyviä jousipuita mutta se yksinään ei riitä, on osattava valita vielä se oikea kaupan lankku, jonka syykulku on hyvä, lustot riittävän paksuja, kevät-kesäpuun suhde riittävä, ei oksia tai muita virheitä ja niin edelleen. Montaa puuta olen kokeillut mutta osage tosiaan puuttuu ”kokoelmasta”!
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi

Poissa PeNa73

  • Viestejä: 42
Vs: Puujousia
« Vastaus #6 : 09-10-2012, 12:55:30 »
Kyllä se näillä perinne- ja vastakaari jousilla metsästäminen on melko mahdotonta hommaa juuri tuon vaadittavan vetojäykkyyden vuoksi.
Ja aloittelijalla menee jokunen hetki opetella osumaan kuolettavasti mihinkään eläimeen 20 metrin päästä. Varsinkaan ilman tähtäintä.
Talja jousi on siihen  touhuun oikea väline ja helpoiten hallittavissa pienen opastuksen jälkeen.

Ei vastakaari jousissa mikään paha ääni ole, jos se järkevissä säädöissä.
Kisakäyttöön tarkoitetut nuolet ja lavat ovat vain sen verran kevyitä nykyään, että lähtönopeus on suuri ja jänteiden veymät ei kovin suuria ole.
Mutta ei niissäkään paha ääni ole.

Tätä kun jaksaa hetken katsella, niin saa jotain käsitystä äänistä ja lajista hieman muutoinkin.
http://www.youtube.com/watch?v=oUetnvBzoVk

Ja sorry, meni vähän offtopic...

Hienoja jousia olet TIR rakennellut!
Mistäs materiaalista nuolet on ja valmistatko nekin kokonaan itse?
Tuommoisessa jousessa ei varmaan hirveästi ole säätömahdollisuuksia, niin nuolien ominaisuuksilla on varmaan suuri merkitys. Vai?

Poissa onegear

  • Viestejä: 105
Vs: Puujousia
« Vastaus #7 : 09-10-2012, 14:57:08 »
Kyllä se näillä perinne- ja vastakaari jousilla metsästäminen on melko mahdotonta hommaa juuri tuon vaadittavan vetojäykkyyden vuoksi.

Millä perusteella?
Esim. Olympiajoustenkin vetojäykkyys on kaikkea välillä 33-50 lbs.
Niinkuin Jäsen TIR jo aikaisemmin totesi, että jousi on tuhansia vuosia vanha metsästysase ja
vaistolla metsästetään tänäkin päivänä ympäri maapallon, sekä miehet ja naiset.

Ja aloittelijalla menee jokunen hetki opetella osumaan kuolettavasti mihinkään eläimeen 20 metrin päästä. Varsinkaan ilman tähtäintä.
Talja jousi on siihen  touhuun oikea väline ja helpoiten hallittavissa pienen opastuksen jälkeen.

Täytyy edelleenkin muistaa, että tähtäinten tarkoitus on helpottaa tähtäämistä. Ne eivät vielä takaa osumaa sinne minne tähdätään.
Yleensäkin aloittelija, oli sitten kyseessä kivääri tai jousi, tähtäimillä tai ilman, ei pidä lähteä metsälle ennenkuin ne osumat ovat varmoja radalla.





Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Vs: Puujousia
« Vastaus #8 : 10-10-2012, 13:42:56 »
Tummat nuolet ovat bambua Kiinasta ja vaaleat nuolet kuusta Itävallasta. Varret olen ostanut ja tehnyt nuolet itse. Teen nuolet itse, jotta saan mitä haluan - nuolen jäykkyyden on oltava juuri oikea ja nuo kuusinuolet ovat kisanuolia ja niiden paino on noin +-0,3 grammaa. Eli tavoitteena on tehdä nuolista niin identtisiä kuin vain mahdollista. Aiemmin tein nuolivarretkin itse sahaamalla lankusta sopivia soiroja ja höyläämällä ne käsin pyöreäksi. Se on vain aikaa vievää puuhaa, joten päätin sittemmin ostaa varret valmiina, jotta aikaa jäisi jousillekin. Kovaan käyttöön tarkoitetut nuolet teen saarnista, se kestää omien kokemusten mukaan ampumisen betoniseinäänkin! Nuoliakin voi jousten tavoin optimoida vaikka kuinka pitkälle. Jos haluaa oikein hyvä kisanuolet, ne kannattaa ohentaa nokkipäästä ohuemmaksi kuin kärjestä. Pituusammuntanuolet taas barreloidaan, ne ovat keskeltä paksumpia kuin päistään. Ja niin edelleen.
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi

Poissa samu

  • Viestejä: 5 400
Vs: Puujousia
« Vastaus #9 : 10-10-2012, 19:13:10 »
Moi,

Esimerkiksi, puutavaraliikkeen lankkupinoista noin joka 20. on sopiva jousikäyttöön ja karkeasti arvioiden noin joka 50. lankku on erinomainen.

Eli esimerkiksi saarni, vaahtera tai jalava ovat hyviä jousipuita mutta se yksinään ei riitä, on osattava valita vielä se oikea kaupan lankku, jonka syykulku on hyvä, lustot riittävän paksuja, kevät-kesäpuun suhde riittävä, ei oksia tai muita virheitä ja niin edelleen.

Olisiko mitenkään tarjota valokuvaa tuommoisesta hyvästä tai erinomaisesta lankusta?  O0


Metsästysaihe tuli siitä, että tuossa taannoin tuli todettua saamani hyvän lihankappaleen menneen piloille kun ohutvaippainen lyijyluoti oli puoliksi hajonnut pieniksi pirstaleiksi pitkin haavakanavaa. Lapuan Naturalis on erinomainen ja käytännössä myrkytön kehitysaskel metsästysluodeissa, mutta siltikin vielä voisi olla jossain tarjolla käypäinen metsästysprojektiili joka ei hajoaisi iskemässä pienemmiksi sirpaleiksi ollenkaan, eikä toisaalta läpäisisi hullunviisiin. Jousen nuoli olisi siinä mielessä aika lupaava, ehkäpä. Jousikalastuskin voisi olla kiintoisaa.

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa arduino

  • Viestejä: 1 255
Vs: Puujousia
« Vastaus #10 : 10-10-2012, 20:17:47 »
Oli tarkoitus laitella vihje kanadan puutavaran myyjien sivuille ,paljastui lähemmin tarkasteltuna  huphommaksi.
« Viimeksi muokattu: 10-10-2012, 20:23:10 kirjoittanut arduino »

Poissa Bläxmith

  • Viestejä: 44
Vs: Puujousia
« Vastaus #11 : 10-10-2012, 20:46:39 »
Hep! Minuakin alkoi kiinnostamaan jousiampuminen jossain vaiheessa siinä määrin että rakentelin kuvassa näkyvän keppisorvin nuolien ja yleensäkin pyöreiden keppien tekoa varten. Siinä on porakone simppelissä telineessä. Poran ja istukan väliin on laitettu mopon ratas josta menee ketju toiselle rattaalle joka pyörittää laakerin sisällä olevaa kaksiteräistä hieman kynän teroitin-mallista vekotinta. Sen sisään kun työntää neliökeppiä niin toisesta päästä tulee ulos 9 mm pyöreää keppiä. Kuvassa näkyy myös pari tuotosta. Koivukepistä tulee kohtuu sileää mutta mäntykeppi tulee ulos aika tikkuisena ja voi katketakin. Tämä jäi hieman kesken sillä aioin tehdä eteen jonkun neliönmuotoisen reijän ohjaimeksi. Ehkä teriäkin voisi säätää jne. Jousipyssyä ei vielä ole, halusin ensin varmistaa että nuolia tulisi riittämään ja sitten alkaa jousen tekoon kaiketi katajasta.
Kaupoissa myydään vain aihioita.

Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Vs: Puujousia
« Vastaus #12 : 11-10-2012, 08:31:35 »
Näppärän näköinen nuolisorvi. Kaupalliset versiot tuosta ovat sellaisia, että terä on paikoillaan ja aihio kiinnitetään porakoneen istukkaan ja siitä pyöräyttämällä teroittimen läpi. Tärkeäähän tuossa on hyvä materiaali, eli mahdollisimman suorasyistä tavaraa, jotta terät eivät repisi. Tuossa yksi esimerkki: http://www.leevalley.com/en/wood/page.aspx?p=42331&cat=1,180,42288&ap=1 siihen saa myös vakionuolikokoa olevat sovittimet.

Vai että hyvä lankku? Itse käytän lankkutavaraa aika vähän, koska parempaa saa suoraan metsästä. Pyöreästä rungosta saa suoraan kuoren alta jousiaihion, jonka selkä on yhdellä lustolla. Puujousessa tärkeintä on nimenomaan jousen selkä, jonka pitää kestää vetoa. Jos lustot katkeavat selässä, niin myös jousi saattaa katketa. Vahvimmillaan selkä on silloin kun se on yhtä lustoa, eli selkäpinta on suoraan puun kuoren alta.

Ensimmäisessä kuvassa on valkotammilankku alla ja jalavalankku päällä. Valkotammilankussa on todella paksut lustot, samoin kevät-kesäpuu-suhde on erinomainen. Tavara oli myös tiheää ja siitä tuli erinomaisia jousia, vaikka syykulku ei ollut ihan optimaalinen. Jalava sen sijaan oli huonompaa tavaraa, niin lustonpaksuudeltaan kuin syykulultaankin. Toisessa kuvassa näkyy syykulkua, tosin saattaa ”vikana” olla myös vino sahaus. Eli kuvasta näkyy, kuinka syykulku viettää oikealle ja lustoa katkeaa. Alimmassa kuvassa on aihio päältä, puu ei ole ollut aivan suora, vaan syyt kaartavat hieman ja siksi lustot katkeavat. Jos aihio olisi otettu suoraan kuoren alta, sen pinta olisi ollut hieman kumpuileva mutta sahauksessa kaikki menevät suoraksi. Toisin sanoen, hyvä lankkuaihio löytyy täysin suorasta rungosta, joka vielä sattumalta sahattu täysin suoraan. Toki on mahdollista kaivaa lankusta yhtenäinen lusto esille, eli tehdä lankkuaihiosta luonnonaihion kaltainen. Oksia tuossa ei ollut yhtään.

Trooppiset puut ovat oma lukunsa, koska niissä ei näy varsinaisia vuosilustoja. Esimerkiksi massaranduba on lähes muovimaista, hyvin yhteinäistä materiaalia. Siksi trooppiset puut usein selystetään, bambulla, kasvikuiduilla tai jänteillä, koska niissä on lähes mahdotonta saada yhtenäistä lustoa seläksi.

Lisäksi pitää välillä huomioida pintapuu ja sydänpuu. Esimerkiksi osage-jouset tehdään käytännössä poikkeuksetta sydänpuusta, marjakuusijousissa taas pitää  olla selässä ohut kerros pintapuuta. Yleensäkin, monilla puulajeilla sydänpuu on vahvempaa kuin pintapuu.
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi

Poissa jonesma

  • Viestejä: 287
Vs: Puujousia
« Vastaus #13 : 12-10-2012, 08:08:04 »
Moro. Erittäin tervetullut ketju sillä ollut mielessä jo  vuoden hankkia tai rakentaa itse jousi :smitten:
Jos jousen rakentaa pihlajsta niin millaisesta runkoa lähtisit etsimään. Lähinnä rungon halkaisijaa? Eli jousen selkä suorasta pihlajasta suoraan kuoren alta? Lisäksi onko sinulla antaa tarkempia kuvia jousen liittämisestä kaaren päähän?

Poissa TIR

  • Viestejä: 75
    • Puujousi
Vs: Puujousia
« Vastaus #14 : 12-10-2012, 08:37:30 »
Jousi on oikeastaan aika helppo veistää: Ota puukepistä pois kaikki se materiaali joka ei muistuta jousta!

Sopiva pihlaja on sellainen, jossa on noin 2 metriä suoraa ja oksatonta runkoa, halkaisija 5-10 senttiä. Ja jousen selkä tosiaan suoraan kuoren alta. Veistellessä kannattaa muistaa, että pihlajalla on taipumus kiertyä propelliksi kuivuessaan, osa vähemmän, osa enemmän. Tärkein asia on, että puun pitää olla ehdottoman kuivaa ennen taivuttelua. Käytännössä puun voi kuoria ja veistellä karkeasti muotoonsa, niin, että se muistuttaa hieman jousta. Lavat voi jättää noin 20 mm paksuiksi. Kuivaus sitten sisällä reilun kuukauden, kalikkaa voi punnita kuivumisen aikana ja sitten kun paino ei enää putoa, se on kuiva, tai siis tasapainokosteudessa ympäristön kanssa.

Mitä tarkoittaa jousen liittäminen kaaren päähän?
Puujousi - historia, käyttö ja veistäminen
www.puujousi.fi