Kirjoittaja Aihe: Kyllä työkalut ovat kauniita  (Luettu 26520 kertaa)

Poissa samu

  • Viestejä: 5 399
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #30 : 23-10-2007, 09:31:52 »
Moi,


ovatko nuo puiset vielä pelastettavissa käyttöön. Terät on melkein kaikissa E.A.Bergin. Onko tuo keskimittainen jonkinlainen ponttihöylä? Toisessa pitkässä K-merkillä varustetussa on hieno pohja, mutta hiukan rakoillut? Kunnostettavissa?


Höylä voi olla vaikea kunnostuskohde kyllä, jos siinä on isoja ja vaikeita halkeamia. Yksi ikävä paikka on nuo korvakkeet joiden ja terän väliin kiila tiukataan. Ne ovat yleensä haljeneet tyvestä, ja semmoisilla ovaalinmuotoisilla höylillä se halkeama yltää helposti kyljestä läpi. Se on aika vaikea korjata alkuperäiseen iskuun. Jos höylän runko on suora niin kuin nuo sun höylät, niin siihen voisi tarjota uutta korvaketta liimaamalla, siis jos halkeama on pahempi.

Vanhat ja jämäkät tehdashöylät ovat siitä hankalia joskus korjata koska ne on liimattu kahdesta palasta, jossa sauma kulkee keskellä. Pohjan halkeama (ainakin meilä rannikkoseudulla) tulee usein sihen sauman yhteyteen. Niiden toisistaan erottaminen lämmittämällä siten että ei tule isompaa vahinkoa puulle on jonnin verran haastavaa.

Minä kokeilin kerran ja laitoin tuommoisen puoliksi haljenneen höylän pariksi tunniksi uuniin 80C:een, jolloin liima pehmeni niin että osat sai toisistaan irti, sauman putsattua ja uudelleen liimattua. Puu ei kuitenkaan reagoinut lämmitykseen mitenkään yhtenäisesti, ja toinen puolisko kutistui noin puoli milliä enemmän samalla kun vääntyi aika lailla enemmän kuin toinen puoli. Siitä ei tullut mitään, ja jätin homman toistaiseksi sikseen.

Sen sijaan on tullut tehtyä niin että jos halkeama yltää suuhun asti, olen laittanut suun etureunaan jotain kulutusta kestävää puuta tai messinkiä. Yhteen höylään on liimattu kokonaan uusi pohja kovapuusta. Sitten on yksi höylä jossa noita paikkapaloja on vähän joka puolella, ja taitaa olla yksi mun parhaimmista puuhöylistäni kuusen ja männyn kanssa pelaamiseen. Ei ole nyt kuvaa mutta laitetaan kun kerkeän.

Mutta jos puuhöylä on edes jotenkin kasassa niin siitä saa ainakin välttävän pelin kun oikoo pohjan, tsekkaa teräpetin ja tarkistaa että kiila ottaa yhtenäisesti kiinni. Hyvin istuvaa kiilaa ei tarvitse muuta kuin vaan hiukan naputtaa paikalleen kun se jo pitää hyvin.

Vanhan puuhöylän etu on se vanha puumateriaali. Jos se ei ole halkeillutta ja lahoa, se on vakiintunutta tavaraa, ja mun pitää sanoa että noissa höylissä joita olen itse tehnyt alusta asti uudemmasta puusta, on ihan pikkuisen enemmän suhteellista kausielämistä näkyvissä kuin niissä vanhoissa. Sen sijaan, se eläminen on hieman paremmin sitten muuten hanskassa koska niiden puumateriaalit ovat aika laillakin jäykempää ja lujempaa tavaraa kuin koivu ja pyökki. Ne absoluuttiset siirtymät ovat siten pienempiä. Esim kiila nappaa kyllä yks kaks kiinni, vähän kuin autossa olisi herkkä kytkin. Vanhan puuhöylän kiila menee jotenkin paljon pehmeämmin kiinni vaikka siinä olisi samanlainen profiili ja sovitus.

Kyllä noista kaluja tulee, elleivät olekin jo.

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #31 : 23-10-2007, 12:55:17 »
Kyllähän noista tulee ihan hyviä vielä. Jotain vinkkejä löytyy vanhasta ketjusta

http://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=70.0

Tuo "ponttihöylä" on tarkoitettu huulloksen (simssin, falssin, kyntteen) höyläämiseen. Esimerkiksi ovenkarmiin saisi höylättyä tuolla sopivan kyntteen, eli sen tilan mihin ovi tulee karmissa.

Noiden höylien pohjien oikaisu onnistuu helposti. Ota suora taso (oikohöylän pöytä, jopa tavallinen keittiön pöytätaso) ja liimaa siihen hiomapaperi. Tasaisesti työntämällä, "höyläämällä" hiekkapaperia saat pohjan suoraksi. Terä saa olla paikallaan, mutta kiristettynä turvaan niin ettei se osu paperiin.

Tuo haljennut höylä voi kelvata käyttöön sellaisenaankin pohja oikaistuna. Jos se alkaa haljeta lisää tai käyttäytyy muuten ikävästi, niin sen korjaamiseen on pari vaihtoehtoa: joko halkaista höylä kokonaan ja liimata se tai sitten tehdä siihen uusi pohja. Halkaisuun on käytetty jopa niin rajua konstia kuin ajamista sirkkelillä halki. Sen jälkeen teränsijaa pitää vähän leventää että terä mahtuu taas paikalleen. Pohjan tekemisessä on sellainen konsti että pohjasta ajetaan ensin vaikka oikohöylällä joku 5-10 mm pois ja tilalle liimataan epoksilla paksumpi säle. Tästä säleestä taltataan höylän kita läpi ja lopuksi oikaistaan pohja.

En kyllä lähtisi tekemään kumpaakaan jos höylä toimii pelkästään oikaistuna hyvin.

Toisessa pitkähöylässä on huono kiila, siihen pitää tehdä kevennys keskelle niinkuin noissa muissa on, muuten lastut jää tukkimaan kitaa.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa ett

  • Viestejä: 262
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #32 : 26-10-2007, 17:33:59 »
Nättejä vehkeitä, myös pronssin kiilto mielyttää silmää...
Irtosi nätisti 0.12mm lastu suoraan paketista.

Poissa samu

  • Viestejä: 5 399
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #33 : 26-10-2007, 19:37:41 »
Moi,

120 mikronia, goody goody.

Sitten nipistämään siitä poies sitä lastunpaksuutta. Onkos tuo saarnea? Siitä pitäisi tuolla ja terävällä terällä irrota semmoinen 25-30 mikroa suht' iisisti. 10-20 tarvii jo hiukka enemmän yritystä. Siitä ohuemman irroitus (ainakin mulle) on jo jonnin verran vaikeampaa että saa lastun joka on teränleveä ja jatkuva.

Jossain vaiheessa rupeaa miettimään (tai oikeastaan olemaan miettimättä) että mikäs olikaan höylän päätarkoitus, ja sitä hetkeä varten on kyllä hyvä opetella ainakin yksi höylä perinpohjin. Tuo ei ole mitenkään huono kandidaatti semmoiseksi.

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #34 : 26-10-2007, 22:15:39 »
Noi Lie-Nielsenin höylät on oikeasti sitä tavaraa jota voi kutsua nimellä "tool porn". Tuommoista olen himoinnut kovasti, muttei siitä tule mitään. Mä on liika uskollinen.

Tuo koko on se melkeen paras, höylä on yhden äijän sanojen mukaan "niinkun ittestä kiinni pitelis". Mun ensimmäinen oma höylä oli just ton kokoinen "vasaralla säädettävä" ja oon sille hankkinut moneen kertaan parempaa säädettävää mallia, ja myynyt ne yks toisensa jälkeen pois siksi että se oma on oma. Se osuu käteen hyllystä ensimmäisenä ja vaikka kilpailijoina on toinen toista hianompia värkkiä niin siitä ei voi luopua.

Mitä lastunpaksuuteen tulee niin tuolla ei pääse huippuja hivottelemaan koska kita on iso eikä sitä voi säätää. Se ei kumminkaan vähennä työkalun arvoa omaan hommaansa, tuo on nyrkkihöylä nyrkinkokoisiin hommiin ja se on siinä julman hyvä.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa samu

  • Viestejä: 5 399
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #35 : 26-10-2007, 23:12:18 »
Moi,

Sen suun kiristämiseen on se yksi teränhiontatemppu, jolla terää voi hiukan siirtää lähemmäs suun reunaa: http://www3.telus.net/BrentBeach/Sharpen/bb07.jpg  Tuo keltainen viiva esittää sitä "backbeveliä".

Se tehdään sillä David Charlesworthin julkistamalla viivotintempulla, josta Tom Lie-Nielsen täällä kertoilee: http://www.taunton.com/finewoodworking/pages/w00177.asp

Tämä on lähinnä pahasti ruostekuopilla olevien terien kunnostukseen, mutta käytetty myös tuunaamiseen. Ron Hock sanoo että puuta vasten tulevan viisteen kulmalla ei ole mitään väliä kunhan siinä on käytännössä edes jonkin verran helpotusta.

Toinen temppu on simppelisti hioa tuo yläpuolinen viiste jonnekin 60+ asteen kulmaan, jolloin suun välys ei niin enää merkitse koska terä kohtaa puun lähes tai täysin siklikulmassa. Pitää kuitenkin muistaa että niissäkin höylissä jossa on korkea teräkulma, on usein alle millin välys normaalistikin. Sitä käytetään enemmän niissa bevel up-höylissä jossa on säädettävä suuaukko.

Kumpikin temppu on ehkä enemmän sitä advanced level -osastoa, ja ehkä mieluiten parilla varaterällä hoidettuna.

Sitten voi tietysti nostaa terää mellapellillä, jossa on reikiä oikeissa paikoissa. Siitä se terä liukuu lähemmäs suun reunaa. Sopivan paksuisena se tuo terän ihan kiinni asti etureunaan.

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #36 : 26-10-2007, 23:36:15 »
Jees, mutta terä pitäisi tilsiä aika rujoksi jotta kita yhtään pienenis. LN-höylien kitaa en oo päässyt katsomaan, mutta noissa normaaleissa Stänikän 102- ja 103-klooneissa se on parikolme milliä ja siinä ei enää terägeometria auta. Ja se kidan koko siinä alta millin kohdalla alkaa vasta olla "kitarajoitteinen", muuten muu geometria määrää sen. Mummielestä.

David C:n viivoitintemppu on hieno, mutta sitä ei sais kertoa keleen, koska se johtaa siihen että kaikki höylänterät ajetan rinnaltaan pilalle, nimimerkillä "jonkun sata tärättyä terää kärsinyt"  ::) Ihan yhtä kamalaa on kertoa että rintapinta pitää kiillottaa, se on koneellistettuna antanut kimmokkeen hirveälle määrälle kammottavan näköisiä teriä  :)

Toden puhuakseni molemmat konstit on hyvejä, mutta aina pitää tietää mitä tekee.

Toi siklimalli (terän viistäminen pystyyn) on hyvä viimeistelyyn, mutta puun muokkaukseen se on myrkkyä. Ei semmosella saa kun viimestelylastua. Tarttee jotain tehä ennekin sitä lastua sillä höylällä.

Apropos, mä huomasin että keulin sillä että tein viikkoja kylppiä (ja kymmeniä tunteja sitä kylppärin kaappia) ja lopulta sen kaapin kannen oikaisuun ja viimeistelyyn meni se alta parikytä minuuttia. Ja koko sen ajan oli Samu mielessä  :)

Ei vai, se oli hyvä ajatus. Että yksi yhtä ja toinen toista. Eikä kumpikaan toiselta pois.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa ett

  • Viestejä: 262
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #37 : 27-10-2007, 01:01:50 »
Kävin pikaisen mutkan pajalla (aikaa meni alle 5minsaa)

Teroitin terän 1200 grittisellä vesihiomapaperilla käsivaralla ja hivaisin samalla sen terän taustaa pikkaisen että kierre lähti. (en käyttänyt viivoitinta välissä)

Siitä aiemmin käytetystä puusta irtosi tälläkertaa 6satkun lastu. Ei mitään hajua mitä puuta se on, löytyi sopiva kappale hukkapätkistä jotka olen jostain saanut...

Kokeilin myös aika ongelmallista koivua höylätä ja siitä irtosikin aika kiva 3.5satkun lastu. Tämän jälkeen mittasin sen kidan joka oli 0.9mm.

Ei taida tarvita kokeilla terän tarkempaa hoonaamista.

Poissa samu

  • Viestejä: 5 399
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #38 : 27-10-2007, 01:44:05 »
Very goody.

Mielestäni saat vielä helpohkosti pois siitä 35 mikronista sen 10...15 mikronia mikäli haluat. 1200 santapaperi ei ole vielä kovin hieno varsinaiseen teroitukseen, kannattaa kyllä mennä pidemmälle.

Se kannattaa siksi että kun haluat siloitella syheröisiä puunsyitä showroom shineen sellaisenaan, tulee puolet syistä vastasuuntaan. Riippumatta puulajista, haluat silloin teräsärmän joka pystyy puhtaasti halkaisemaan vinoon syytä vastaan olevia mikrofibrillejä myös sitkeillä ja hartsipitoisilla puilla.

Lastun ohuus ei ole minullakaan mikään itseisarvo enkä sellaista tavoittele. Se vaan kuluttaa terää tarpeettomasti, mielestäni. Mutta oli lastu millainen hyvänsä, teroituksen kannattaisi silti olla sillä tasolla että tuo edellinen vaatimus täyttyisi. Puuta pitäisi pystyä höyläämään joka suuntaan yhtä tehokkaasti, koska tekemälläsi esineellä voi olla itsessään niitä muotoehtoja joiden rajoissa ei vaan pysty aina valitsemaan edullista syyn suuntaa.


Ihan yhtä kamalaa on kertoa että rintapinta pitää kiillottaa, se on koneellistettuna antanut kimmokkeen hirveälle määrälle kammottavan näköisiä teriä  :)


Joo niin, ja ajatteles just sitä että sulla on perästä hiukan lyttyyn taottu ja ehkä jo hiukan kierokin terävanhus, ja eikun suoraan magneettikahvalla kiinni ja nauhalle tai lautaselle. Sitten toinen puoli. Lopputuloksena on terä, joka on toiselta Reunalta ohuempi. Siinä sitten sovittelemaan kiilaa kiinni, saatikka messinkistä peukaloruuviklamppia.

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa Tomi Jusenius

  • Viestejä: 1 222
  • Kelpaa se mulle
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #39 : 27-10-2007, 09:12:41 »
Huomenta.

Sotkeudutaanpa taas :)

Ei nyt ihan samaa tasoa kuin edeltävät, mut pakko oli koittaa mitä vanha stänin kuutonen ottaa.

Osaavimmissa käsissä haukkaisi varmasti nätimminkin :P

Ja yep, olis tommonen nielseni aika namu.

Aikaisempi käyttäjätunnus Toopeli

Poissa arduino

  • Viestejä: 1 256
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #40 : 10-11-2007, 15:41:38 »
Ei pitäisi mutta menköön.

Isäukon perintöä


Poistin tuon liian suuren kuvan ,tässä linkki  valokuvaajan siulle.http://kapsi.fi/~nietsu/kaluja/

Luulin noitten kadonneen bittien avaruuteen mut vahingossa löytyivät uudelleen.Osa höylistä ym ovat päivittäisessä käytössä,venekaluja tarvian vähemmän.
« Viimeksi muokattu: 11-11-2007, 13:37:59 kirjoittanut arduino »

Poissa ett

  • Viestejä: 262
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #41 : 10-11-2007, 20:43:12 »
Komeita sarvipäitä!

Poissa JanneKi

  • Viestejä: 1 365
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #42 : 10-11-2007, 21:53:48 »
Komea satsi, ei voi muuta sanoa. Joskin on se ETT:n LeeValley block plane kyllä tosi namu kans....  Joku päivä vielä...

- J
- J

Poissa touhutapani

  • Viestejä: 492
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #43 : 10-11-2007, 22:00:11 »
  Arvatkaapas sivustolaiset, koskeeko  :-\"alavatsaan"....nähdessäni tällasen kokoelman....SIIS kun aikoinaan NÄIN (lähes) vastaavan työkaluboxin..(vaarini vanhan)...mutku oma koulutus suuntautui metallin puolelle, JA isäukko oli tyyliin..-> vanhojahan ei meillä säilytellä >:(... tais osa mennä jopa saunan pesään...osan KAIT onnistu joku kyläläinen pelastamaan..en vaan enää muista noita -60 luvun tapahtumia kovinkaan tarkkaan... MUT siitä oon surullinen, kun kummisetäni, kylän seppä, "heitti vasaransa" , ennenkun "päädyin" metallin pariin....sit setänihän suunnitteli mullen suvun karjatilaa..."onneksiko"??? hän maitokelkkaa Tammipyryaamuna työntäessään siirtyi vähälumisimmille niityille...ollessani JUST tulossa amisikään..
   Ja nyt tuntuu sellaselta...et jostain sisäisestä pakosta johtuen...pyrin täydentämään vähäistä jäljelläolevaa hyllytilaani näillä kaupattavilla käsityökaluilla....hyötyyhän siitä ainaskin joku/jotkut...  Joku sivustoltakin SAATTAA olla osasyyllinen tähän kaaokseen....
« Viimeksi muokattu: 10-11-2007, 22:07:00 kirjoittanut touhutapani »

Poissa liliana

  • Valvoja
  • Viestejä: 4 885
  • HOLLOLA
Re: Kyllä työkalut ovat kauniita
« Vastaus #44 : 10-11-2007, 23:13:28 »
Ei pitäisi mutta menköön.

Mitä pahusta tarkoitat, et kai vaan aio "heittää höyliä kaivoon"?