Kirjoittaja Aihe: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen  (Luettu 16967 kertaa)

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« : 28-12-2007, 15:00:10 »
(Juttu on osa "höyläkirjasta", kaikki jutut löytyvät osoitteesta http://www.sihistin.fi/fi/puutyot/hoylat.html )

Erikoishöylät osien sovittamiseen ja viimeistelyyn



Otsikko ei varsinaisesti ole minkään virallisen nimeämistavan mukainen, mutta tarkoitan tällä yleisnimikkeellä höyliä, joilla on tarkoitus siistiä tai viimeistellä muilla höylillä taikka muilla työkaluilla aikaansaatua pintaa tai sovittaa osia toisiinsa.

Isoin joukko näitä höyliä on ns. ”nyrkkihöyliä”, pieniä, yleensä yhdellä kädellä käytettäviä viimeistely- ja puhdistushöyliä.

Kotimainen käännös englannin termille ”block plane” on ollut aikanaan niinkin suoraviivainen kuin ”pölkkyhöylä”. Se on sikäli osuva, että alun perin termi ”block plane” oli termi pienelle höylälle jolla putsattiin teurastajan päätypuista teurastajanpölkkyä, ”butcher’s block”. Tällaisia pikkuhöyliä ei juuri löydy puisina mistään päin maailmaa, enkä ole nähnyt yhtään kotimaista tämän koon pikkuhöylää.

Nyrkkihöylien joukossa on myös paljon variaatioita, pelkästään Stanley teki yli kolmeakymmentä erilaista puhdistushöylää, joista tosin valtaosa oli halpoja ja varsin vaatimattomilla säädöillä varustettuja kokeiluja, usein vastaiskuina kilpailijoiden innovaatioille. Alla olevassa taulukossa on koottuna joitakin yleisimpiä tyyppejä. Lista ei ole kattava eikä mitenkään objektiivinen, olen valinnut vanhoista erityisesti itseäni miellyttäviä ja yleiseksi tietämiäni malleja. Pois jätetyt ovat olleet käytännössä näiden variaatioita tai halvemman pään "bulkkihöyliä"

Koska eri konstruktioilla tehtyjä putshöyliä on paljon, käydään läpi muutamat tärkeimmät ominaisuudet ja yleistyypit.

Malli   Pituus, tuumaa   Pituus mm   Terän leveys, tuumaa   Terän leveys mm    Terä-kulma   Paino kg   Valmistus-
vuodet   Huom
#100     3 1/2"   89   1"   25   20   0,15    1898-1958.   Pikkuhöylä "oravanhäntä"-takakahvalla
#100½     3 1/2"   89   1"   25   20   0,15    1936-1962.   Kuten #100, mutta kuperalla pohjalla
#101     3 1/2"   89   1"   25   20   0,10    1877-1962.   Pieni "sormihöylä"
#102     5 1/2"   140   1 3/8"   35   20   0,35   1877-1962.   Yleisin yhden käden nyrkkihöylä ilman säätöjä
#103     5 1/2"   140   1 3/8"   35   20   0,35    1877-1950.   Kuten #102, mutta terän säädöllä
#110    7"   178   1 5/8"   41   20   0,56   1876-1973.   Yleisin vähän isommista säädöttömistä nyrkkihöylistä
#130      8"   203   1 5/8"   41   20   0,66    1884-1955.   Kääntämällä terän toiseen päätyyn kelpaa nokkahöyläksi
#131      8"   203   1 5/8"   41   20   0,61     1905-1941.   Kuten #130, mutta säädöllä
#140    7"   178   1 5/8"   41   20   0,46    1896-1944.   Viistoteräinen simssimallin nyrkkihöylä
#18     6"   152   1 5/8"   41   20   0,61    1888-1950.   Kuten #9½, mutta kuppimallisella kahvalla
#19     7"   178   1 5/8"   41   20   0,66    1888-1949.   Kuten #9½, mutta kuppimallisella kahvalla ja pidempi malli
#220     7"   178   1 5/8"   41   20   0,61    1898-1973.   Yleisin terän säädöllä olevista kiinteäkitaisista höylistä
#60½    6"   152   1 1/2"   38   12   0,51    1902-1982.   Stanleyn yleisin matalakulmainen puhdistushöylä
#65     7"   178   1 5/8"   41   12   0,56    1898-1969.   Kuten #60½, mutta kuppimallisella kahvalla
#9¼    6"   152   1 5/8"   41   20   0,51    1947-1982.   Kuten 9½, mutta ilman kidan säätöä
#9½    6"   152   1 5/8"   41   20   0,61    1873-1981.   Stanleyn yleisin puhdistushöylä
(Lähde:Patrick Leach, http://www.supertool.com/StanleyBG/stan0a.html)
(pahoittelen taulukkoa, blogissa sen näkee oikein)

Kuva 1, erilaisia puhdistushöyliä. 1 Stanley #9½ ja 2  Stanley #220, molemmat uutta tuotantoa; 3 ja 4, Stanley #19, toinen 20- ja toinen 30-luvulta; 5, huonolaatuinen #110-kopio 70-luvulta; 6, #101-kopio 40-luvulta; 7, #75-nokkahöylä, kts. jäljempi luku nokkahöylistä; 8, Stanleyn #18 20-luvun alusta; 9, Stanleyn #65 40-luvun lopulta; 10 Miller’s Falls #56, identtinen Stanleyn vanhan #60½:n kanssa, 30-luku; 11, Stanleyn #102 30-luvulta.


Kiinteä yhden käden nyrkkihöylä

Tähän joukkoon kuuluvat 9-14 cm pitkät, selvästi yhdellä kädellä käytettäviksi tarkoitetut höylät. Tällaisia pieniä yhden käden nyrkkihöyliä olivat Stanleyn #101, #102, #103 ja lukematon joukko samoilla numerosarjoilla leimattuja kopioita eri valmistajilta. Ensimmäinen koskaan omistamani höylä oli tällainen pikkuhöylä, ja ehkä sen takia tunnen suurta lukkarinrakkautta tämän tyypin höyliä kohtaan. Ei voi kuitenkaan kiistää etteikö tällainen taskuun mahtuva höylä olisi tavattoman käytännöllinen verstaalla, mutta yhtä hyvin millä hyvänsä työmaalla jossa pitää aina putsata joku nurkka, ottaa pikku lastu tästä tai tuosta jiiristä tai sovittaa venelaudan pää justiinsa jullilleen. Höylä sopii nyrkkiin vanhanpojan sanoin ”niinko ittestään kiini pitelis”, ja se on vähistä säädöistään huolimatta hämmästyttävän monipuolinen. Tärkein monipuolisuuden tae on että höylä on juuri haalarintaskuun sopivan kokoinen ja kulkee helposti koko ajan mukana.

Käytettynä näistä liikkuu yllämainitut mallit ja niiden kopioita, uutena tämän koon höyliä valmistaa Lie-Nielsen ja Veritas. Myös Kunz tekee joitakin pieniä malleja, erityisesti ”oravanhännällä” varustettua pikkumallia.

Kuva 2: Stanley #102 on tyypillisin tämän koon pikkuhöylä, yhteen käteen sopiva nyrkkihöylä.



Kiinteäkitainen puhdistushöylä

Näitä liikkuu erityisesti käytettynä paljon. Iso osa on myös ”klapisäädöllä”, eli ilman säätöruuveja ja terän säätö tehdään löysäämällä hiukan kiristysruuvia ja koputtelemalla puupalikalla tai pikkuvasaralla säätö kohdalleen. Tämän tyypin höylät poikkeavat ylämainituista nyrkkihöylistä lähinnä suuremman kokonsa vuoksi, pituus on 15-18 cm ja höylää voi jo käyttää kahdellakin kädellä.

Jos budjetti on tiukka niin näilläkin pärjää, mutta kannattaa metsästää erityisesti malleja joissa on jonkinlainen ruuvisäätö. Sinänsä höylien yleisyys on tae siitä että niillä on tehty paljon töitä. Miljoona kärpästä voi olla väärässä, mutta miljoonat puutyöntekijät ovat silti pärjänneet näillä paremman ja kalliimman puutteessa.

Säädöttömistä tyypillisin on Stanleyn #110 ja sen kloonit joita on valmistettu miljoonia. Säädöllä varustetuista tyypillisin on Stanleyn #220, jossa on syvyyssäätö ruuvilla. Harvinaisempiakin malleja on paljon vaihtelevilla syvyyssäädöillä. Stanleyn kokeilut aikaisemmin mainittujen kymmenien erilaisten höylämallien saralla ovat tuottaneet paljon höyliä nimenomaan tähän ryhmään.

Tämäntyyppisiä höyliä ei enää juuri valmisteta. Stanleylla lienee vielä jokin #220-tyyppinen malli ja Kuntzilla erilaisia edullisia versioita, mutta uutena tällaista ei juuri kannata ostaa.

Kuva 3: Kiinteäkitaisia höyliä: etummaisena Stanleyn #9¼, keskellä Stanleyn #220 ja takana Lakesiden höylä ilman säätöjä.




Säätyväkitainen puhdistushöylä


Tämä on itse asiassa putshöylien suurin luokka ja käytännössä lähes kaikki varteenotettavat uustuotantohöylät ovat tätä tyyppiä.

Kuten taulukosta näkyy, höyliä on jyrkemmällä ja loivemmalla teräkulmalla. Tämän hetken ”valtakokoja” ovat Stanleyn vanhan #9½:n kloonit ja 60½:n jälkeläiset. Myös muita variaatioita on, mutta uustuotantohöylät keskittyvät pääasiassa näiden kahden mallin parantelemiseen.

Erot alkuperäisen #9½:nja #60½:n välillä eivät ole suuret, mutta eroa on silti. #60½:n matalampi teräkulma tekee siitä paremman päätypuuhöylän, mutta toisaalta se ei ole parhaimmillaan esim. männyn tai kuusen pintaa putsatessa. Liian terävä teräkulma repii pehmeähköä puuta oksien ympäriltä ja syysuunnan muutoksissa. Repimistaipumuksesta selviää jos joko pienentää kitaa tai terottaa terän tylpempään kulmaan, jolloin terän rintapinta tulee samaan kulmaan kuin jyrkemmissä höylissä. Alkuperäinen #60½ on myös kapeampi kuin #9½, joten se sopii pienikätiselle paremmin. #60½ on siis jonkin verran monipuolisempi, mutta myös kalliimpi erityisesti käytettynä.

#9½ on kompromissi päätypuun höyläyksen ja suoran pinnan puhdistamisen välillä. Se kelpaa erinomaisesti oksankohtien ja muiden rösöjen puhdistamiseen tarvittaessa silityshöylän jälkeen. Siitä on myös tarvittaessa pieneksi silityshöyläksi jos esim. se talon isompi höylä on #5-kokoinen penkkihöylä.

Samat kommentit koskevat yhtä lailla muita näiden höylien kehitelmiä. Jos on ihan pakko valita vain yksi höylä, niin voisin kallistua kapeamman mutta vähän monipuolisemman #60½:n puoleen. Siihen voisi ajatella ostavansa toisen terän, jolloin terää vaihtamalla toisen terän voi pitää hyvin jyrkkänä päätypuuta varten ja toisen tylpempänä tasaisille pinnoille, jolloin saisi molempien höylien parhaat puolet. Tästä suosituksesta huolimatta on todettava, että #9½:n teräkulmalla olevat höylät ovat huomattavan paljon yleisempiä käytettyinä, eli aikaisemmin valinta on kohdistunut hyvin usein niihin.

Näitä höyliä löytyy laajin valikoima. Huonommat ja viimeistelemättömimmät ovat ja joukko halpamerkkejä, Stanley, Anant ja hiukan parempana Record. Näistä paras on Record, mutta sekään ei erityisen hyvä.

Lie-Nielsen tekee erittäin laadukkaita höyliä paranneltujen Stanleyn mallien tiimoilta ja kanadalainen Veritas tekee omia, modernimmin muotoiltuja höyliä. Kumpi vain näistä on erittäin hyvä valinta.

Kuva 4: säätyväkitaisia Stanleyn höyliä. 1 ja 2, #18; 3, #19 ja 4 #65. Tämän tyypin höylät eivät ole kovin yleisiä, mutta olen tykästynyt niiden käteensopivuuteen. Yleisemmissä malleissa #18 vastaisi 9½:ta ja #65 #60½:ta. Säädöt ja mekanismit ovat samat näissä, vain teränpidin on muotoiltu kämmeneen sopivammaksi.




Sovitustyöhön käytettävät pikkuhöylät

Detaljien viimeistelyyn kuuluu myös erilaisten kyntteiden ja olakkeiden viimeistely. Tätä varten on olemassa paljon erilaisia pienempiä ja isompia höyliä.

Nokkahöylät

Nokkahöyläksi kutsutaan mitä hyvänsä höylää jonka terän etupuolella on vain hyvin lyhyt pätkä höylänpohjaa, jolloin höylällä pääsee hienosti lähes nurkkiin asti. Toisinaan nokkahöylissä on myös irrotettava kärkiosa, jolloin koko etuosan saa pois ja terä ylettyy ihan nurkkaan. Tämä toiminto ei ole välttämätön, mutta hyvin kätevä esim. vanhojen ikkunanpokien kittiurien puhdistushöyläyksessä.

Veritas ja Clifton tekevät vielä näitä höyliä.

Kuva 5: Nokkahöyliä. Ylinnä kiinteänokkainen Edvard Preston 1800-luvun lopulta, sitten Record 60-luvulta ja alinna Stanleyn #75 sodanjälkeiseltä ajalta.



Simssihöylät

Simssihöyliä käsitellään tarkemmin jäljempänä omassa osiossaan, mutta niistäkin on olemassa erityisiä viimeistelymalleja. Näillä ei useinkaan ole tarkoitus höylätä koko simssiä tai muuta olaketta valmiiksi, vaan viimeistellä ja putsata esim. sahaamalla tehty simssi (vaikkapa tappiliitoksen olka).

Näitä höyliä löytyy metallirunkoisina mm. Lie-Nielseniltä ja Cliftonilta. Molemmat perustuvat erinomaiseen alun perin E. Prestonin höylään. Record osti Prestonin 30-luvulla ja Record teki samaa mallia vuosikymmeniä, joten höylämalli on monelle tuttu juuri Recordina. Myös Veritas valmistaa omia, modernimpia mallejaan. Myös puisia simssihöyliä löytyy ilahduttavan paljon, mm. HNT Gordon, ECE, Ulmia ja monet pienet infill-höylien valmistajat, jotka rakentavat yksittäiskappaleita.

Kuva 6: Viimeistelysimssihöyliä. Edessä E. Prestonin nokkamallinen simssi, sitten pieni "vaununtekijän simssi", sen jälkeen puoli tuumaa leveä viimeistelysimssi ja taaimpana simssihöylä jossa on kaksoisterä ja säädettävä kita.




Syrjähöylä

Tätä olen nähnyt kutusttavan kirjallisuudessa myös nimillä kyntteensyrjähöylä tai reunahöylä. Tämä on jo harvinaisempi tapaus, mutta erityisen hyödyllinen silloin jos puuhun höylätyn tai sahatun uran leveyttä pitää säätää. Toinen hyvin yleinen käyttötarkoitus on ollut pitkien lohenpyrstöurien sovittaminen toisiinsa. Tällaisia pitkiä lohenpyrstöjä käytettiin yleisesti huonekalunvalmistuksessa, esim. sitomaan piirongin sivut ja kansi toisiinsa.

Näitäkin höyliä on montaa eri mallia, tyypillistä näille on, että höylässä pitää olla kaksi terää, toinen uran oikeaa ja toinen vasenta reunaa varten. Terät voivat olla joko höylän eri puolilla tai höylän molemmissa päissä.

Sekä Veritas että Lie-Nielsen tekevät omaa versiotaan höylästä. Myös Kuntzilla on pari kopiota vanhoista Stanleyn höylistä.




Siklihöylä

Stanleyn siklihöylä #80 sekoitetaan helposti kavahöylään, mutta todellisuudessa se on aivan toinen laite. Höylään on asennettu siklinterä, jolloin sillä voidaan siklata kiharainen tai muuten vaikeasti höylättävä pinta erittäin sileäksi. Tämä käy toki irtosikleilläkin, mutta höylään asennettuna pinnasta tulee suora ja käyttö on paljon helpompaa. Siklihöyliä on myös penkkihöylän mallisina isompina malleina. Niitä valmistavat Kuntz, Veritas ja Lie-Nielsen

Kuva 7: Päällisin puolin höylä näyttää leveäpohjaiselta kavahöylältä...
Kuva 8: ...mutta höylää työnnetään "takaperin", eli kuvassa vasemmalta oikealle niin että sikliksi terotettu terä kaapii pintaa kuten normaalisti siklatessa.




Pekka
« Viimeksi muokattu: 28-12-2007, 15:08:04 kirjoittanut Pekka Huhta »
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #1 : 29-12-2007, 20:53:21 »
Hienot sivut taas kerran.

Mitäs nää sitten on?

Pienempi on 8 cm x 4,5 cm kaarevapohjainen ja isompi on 12,5 cm x 4 cm sileäpohjainen höylä.

Pekkat

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #2 : 29-12-2007, 22:59:22 »
Nuo on molemmat pienempiä kuin mitä koskaan oon meikäläisittäin nähnyt, jos nyt tikkuaski on tavallisen kokoinen. Ensimmäinen on pieni putsihöylä, yllättävän matalakulmainen. Kuvassa ei näy murtoterää, eli ilmeisesti tästä on haikailtu kotietkoista päätypuuhöylää. Toiminee ihan hyvin, teräkulma on jotain 40 asteen tietämissä, niin että se pelannee aika hyvin pääpuulle.

Tuosta "rouhintahöylästä" mun onkin pitänyt sanoa, kuva on jossain aiemmassa viestissäsi ollut. Tuo on pikkuinen laivahöylä, rouhintahöylässä on terä toiseen suuntaan kupera, eli terä "näyttää kieltä" suoran pohjan keskeltä, kuten ala olevissa kuvissa. Tässä ideana on se että liika ulos pukattu terä vaan hirttää kiinni, mutta jos terä vuolee lastua niinkuin kourutaltta, niin sillä saa tosi syvää jälkeä aikaan. Katso myös juttu rouhintahöyläyksestä, http://www.sihistin.fi/fi/puutyot/rouhinta.html

Nuo on molemat pikkuisia, olispa mielenkiintoinen kokeilla joskus että toimiiko tuollainen pääpuuhöylä hyvinkin.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #3 : 29-12-2007, 23:05:15 »
Niin ja jatkeeksi: molemmissa on sepäntekemä terä (noin kapeita ei juuri ole tehdasterinä ollut). Muotokieli viittaa vuosisadan alkupuolelle, veikkaan väliä 1900-1920, mutta käsintehdyistä on hirmu vaikea arvata. Käsityötähän nuo tietty on, eikä mitään tehdastekoa.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #4 : 29-12-2007, 23:21:14 »
No kiitti vastauksistasi, sitä kun tulee monesti ostiskeltua semmoistakin, minkä käyttötarkoitusta ei oikein tiedä. :)

Murtoteriä ei ole, tuosta laivahöylästä olikin jotain juttua sinulla aikaisemmin, tuota toista kokeilen päätypuuhun, tähän asti olen sitä käyttänyt ahtaissa tiloissa pituussuuntaan, ei oikein ole pelittänyt.

Pekkat

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #5 : 30-12-2007, 00:01:50 »
Tuo on niin hiano höylä että kyllä sen pitäis toimia pituussuuntaankin. Tosin terän pitää olla hyvä, tuommoinen viisto terä kuluu nopeasti ja sen pitää olla terävä. Toinen juttu on että jos höylässä on iso kita eikä murtoterää niin se saattaa ainakin mäntyä repiä aika terävänäkin pahasti.

Hianoja kapineita kuitenkin. Sääli ettei niiden tarina ole tiedossa, jos olet ne ostanut tietämättä mitä ja mistä ne on.

Oma veikkaukseni on, että joku ulkomailla ollut tai ulkomaan työkaluja nähnyt on yrittänyt kopiida kotimaiset versiot aiheesta. Joko joku englannissa käynyt, muttei ole mahdotonta etteikö ne olisi ameriikantuliaisia, sikäli että ameriikanmaalla on nähty vuosisadan alussa päätypuuhöyliä ja muuta vänkää ja sitten on täällä sepäntekemänä yritetty toimittaa sama toiminto kotitekoisena.

Nuo on joka tapauksessa niin erikoisia, että niistä ei saa ruveta väkisellä tekemään käyttöhäyliä, vaikka nyt kitapaloja tekemällä tai muuten tuunaamalla. Nuo on liian hienoja siihen, näennäisestä "amatöörimäisyydestään" huolimatta.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #6 : 31-12-2007, 00:24:28 »
Sellaista keräily on.  Ostetaan heti kun saadaan vähänkin vihiä. Tasapohjaisen ostin vuosia sitten Pirkkahallin antiikkimessuilta. Myyjä väitti sen olevan leipähöylä, mitä toki epäilin jo silloin. Leipähöylähän on sellainen avonaisen pitkänomaisen laatikon kaltainen, jossa on terä pohjalla. Se laatikko sitten höylätessä keräsi kovan ruisleivän murut, jotka höylääjä sitten nakkasi likoamaan ja pehmenemään ennen syöntiä. Vanhojen hampaattomien ukkojen kojeita siis. Käyttöalueena Suomessa oli kovan leivän alue, Päijänteen länsipuolella.

Tässä höylässä on teränsuussa sellainen pieni kynte sisäpuolella edessä pohjassa. Sellaisia höyliä minulla on muitakin. Tuon ostin, koska se oli esineenä hieno ja keräämistä puisista höylistäni siihenastisista pienin.

Laivahöylän tarinaa en tiedä, jostain antiikkiliikkeestä Lahdesta sen hankin.

Molempien terät teroitin ja laitoin kirjahyllyyn. Silloin tällöin olen tuota suorapohjaista tarvinnut. Mitään muuta en toki niille tee, ja taidan nyt sitten jättää ne kokonaan hyllyyn.

Keskityn katselemaan ja kunnostamaan muita puuhöyliä, joita kyllä riittää. Olen niitä keräillyt sellaiset 25 vuotta. ;D
 Jokusen laitan sitten näytille.

Pekkat

Poissa liliana

  • Valvoja
  • Viestejä: 4 883
  • HOLLOLA
Hammashöylä?
« Vastaus #7 : 30-05-2008, 00:14:09 »
Niin tuossa lukee. Höylä oli lukitussa museovitriinissä, joten en päässyt sitä tarkemmin tutkimaan. Onko terä hammastettu vai mistä tuo nimitys tulee?

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #8 : 30-05-2008, 10:19:48 »
Juu. Hammashöylä on ikäänkuin siklihöylä, mutta terä on hampailla. Tuota on käytetty todella kiharaisten puiden rouhintahöyläykseen tai pinnan karhennukseen viilutusta varten. Vanhoilla elukkaliimoilla pinta todellakin karhennettiin liimapinnan lisäämiseksi.

Tuossa on yksi kuva hammashöylän terästä. Tää oli niitä Lahdesta löydettyjä, kuva on otettu ennen putsausta, mutta siinä näkyy kuitenkin tuo hammastus. Toiselle puolelle on hakattu uria ja kun terä on terotettu n. 60 asteen kulmaan, niin nuo harjat näkyvät hampaina teränsuussa.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa Vanhaliiteri

  • Viestejä: 96
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #9 : 30-05-2008, 14:17:54 »
Vanhoilla elukkaliimoilla pinta todellakin karhennettiin liimapinnan lisäämiseksi.

Kivvaa, kun joku järkyttää vanhaa toisilta opittua. :o
Mää oon aina luullu että elukkaliimoilla pitää olla ihan nafti höyläpinta.

"muuten hyvä liima - pitää kauan, mutta ei kaukaa", kertoi ammoinen guruni...

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 829
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #10 : 30-05-2008, 14:49:52 »
Nafti sen pitääkin olla - liitoksessa. Sen sijaan pintaan vaneria liimatessa pinta-alaa tulee muutenkin paljon niin että liima pitää. Ja toisaalta pinta onkin piukassa siinä aallon harjassa.

Toinen karhennuksen hyöty on se, että tarvittava puristuspaine pienenee. Liika liima virtaa helpommin urissa ja myös efektiivinen liimattava pinta-ala on pienempi, jolloin vanhat puujengaiset puristimetkin piisasivat hyvin.

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa Vanhaliiteri

  • Viestejä: 96
Re: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #11 : 30-05-2008, 23:14:35 »
????
Ei ole ensimmäinen kerta,
kun kuulen kärryjen kolinan kaukaa kulman takaa.
(Ne ovat ne kärryt, joilta tipuin) - taas
mut se ei oo teiän vika... ;D

Poissa Markku Salmela

  • Viestejä: 292
Vs: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #12 : 13-04-2011, 19:43:38 »
Jostakin syystä tämä aihe nousi "Näytä edellisen käynnin jälkeen kirjoitetut viestit" listaan, aihe on ajankohtainen, kuten aina....

Poissa Tombe

  • Viestejä: 539
Vs: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #13 : 13-04-2011, 22:16:52 »
Ootko herännyt talvihorroksesta?  ;D

Tombe

Poissa otto2302

  • Viestejä: 23
Vs: Höylät osien sovittamiseen ja puhdistamiseen
« Vastaus #14 : 28-06-2013, 10:49:51 »
Mites, itseltäni löytyy tuollainen pienempi höylä ja sitten "pitkähöylä"? Terissä lukee että Erik Anton Berg - Eskilstuna.
Tuossa pienemmässä höylässä löytyy siis kaareva terä. Onko tuo nyt siis ns. rouhintahöylä?

Suurempaa höylätietoutta minulla ei ole, mutta ajattelin että täällä tietopankissa minua voitaisiin vähän valaista, ilman että tarvii tuolla työkalupuolella nostella vanhoja keskusteluja pinnalle.
Sellaisen sivun löysin googlaamalla kun Lyhyt johdatus puuhöylien maailmaan, jossa siis on esillä samannäköinen rouhinta- ja pitkähöylä kun mitä kaapistani löytyy.


Olen siis aika noviisi näissä asioissa, mutta kiitos nyt vastaajille etukäteen  ;)