Kirjoittaja Aihe: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia  (Luettu 8222 kertaa)

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #30 : 14-09-2017, 22:19:05 »
Olivat IPA:ssa yön yli ja nyt 2*2 min 70w ultraäänipesurissa. Paskaa lähtee. Jotenkin pelottaa että laakeri menee pilalle, joku osa hakkaantuu tms.

Ohessa pari kuvaa, joista ei oikein näy, mutta niistä kuulakehästä (vai mikä se kuulanpitimien nimi nyt olikaan) lähtee jotain hämärää hippusta irti. Paksumpia "hiutaletta" jotain kuivunutta rasvaa ja jotain metallista hienoa materiaalia, jota näyttää hieman liiskaantuneen kuularadoille.

En oikein saanut kuvattua, mutta 20x suurennoksella ja luupilla ne näkee.

Pekka

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #31 : 14-09-2017, 22:37:09 »
Yritin sitten mitata myös ulko/sisäkehien keskisyyttä kuularatojen suhteen. Tälläisten syiden takia tuli kesän alussa investoitua tonnikelloon ja 0,002 mm vipumittakelloon. Tässä vipumittakello on kätsympi.

Kyllä se näin pienillä laakereilla vaatii jonkin fixtuurin, vaikea estää kaikkien osien liikahtamista toistensa suhteen samlla kun pyörittää jompaakumpaa kehää.

Yksi kuulalaakeri on selkeesti huonompi kun toinen, toisessa juuri ja juuri neula värisee, toisessa on heittoa 0,002 mm, eli yksi lukemaväli sisäkehällä - kuormittamattomana, joten luku ei ole vertailukelpoinen minkään kanssa.

Pekka


Poissa Teo Pelho

  • Viestejä: 4 118
  • Kerava
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #32 : 15-09-2017, 12:16:23 »
IPA ei vätttämättä paras vaseliinijäämien poistoon,valopetrooli voisi toimia paremmin.
Aiempi nimimerkki Viilari

Poissa pera8x

  • Viestejä: 2 253
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #33 : 15-09-2017, 12:24:04 »
IPA ei vätttämättä paras vaseliinijäämien poistoon,valopetrooli voisi toimia paremmin.

samaa mietin. jos ymmärsin oikein, niin ipalla tarkotetaan isopropyleenialkoholia. vai mikä sen nimi nyt olikaan. paremmin tuon valopeten lisäksi voisi toimia joku pensiini, diiseli, tinneri, tai tärpätti. siis joku tollanen "rasvaliukoinen" liuotin ennemmin, kun mikään alkoholi. olikohan tuo rasvaliukonen oikea termi. hankala selittää, kun ei tiedä oikeita termejä.. joku sellanen aine, mihinkä rasvat ja öljyt sekottuu täydellisesti.

Poissa Matti ZZJ

  • Viestejä: 2 366
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #34 : 15-09-2017, 12:37:05 »
IPA ei vätttämättä paras vaseliinijäämien poistoon,valopetrooli voisi toimia paremmin.
Tai CRC 5-56. Huonoa mihinkään oikeaan voiteluun, mutta tuntuu pehmittävän jonkinsortin pikeytymiä  hyvin. Valopetroolikaan ei ole nykyään "yhtä hyvää" kuin ennen puhdistuskäyttöön, siitä puuttuu syöpä ja aromaattiset hiilivedyt.

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #35 : 15-09-2017, 13:38:10 »
Diesel/bensa tiedetään hyväksi, mutta kun niissä on aromaattiset jakeet ja syöpä, niin en viitsinyt siinä uittaa. Lähti kuitenkin rasvat hyvin kohtlaisen hajuttomalla IPA:lla ilman lepraa ja pitaalia.

Kuppaantuneet kupariseosmetalliset kuulakehät....varmaan sen kanssa yhteensopimaton (etenkin ajan kanssa) rasvan EP-lisäaineistus. Jos jollakin on aivan kuolematon idea miten tuon kuppaantuneen metallimärstän saa pois pilamatta laakeria, niin vois huvikseen yrittää, nää tuskin menee enää paikoilleen. Mutta olis kiva näyttää parille kaverille ja pyytää katsomaan luupilla. Likasempana ei tosiaan oikein nähnyt näissä mitään vikaa ja kuularadat näyttää ihan hyviltä, mutta kun moskaa vaan irtoo kokoajan, niin ei oikein käydä savottaa läpi ehkäpä jo lähitulevaisuudessa. Tai mistä sen tietää jos ne nyt sitten passivoituu uudella rasvalla.

Houkutus hommata uudet laakerit, joissa on jotain keinomateriaalia pitimet, kesää EP-rasvat paremmin. Tää ei altistu koville lämmöille tai on vikaa muussakin.

Yritettiin katsoo sitä linkaamaani P&W:n mittausfixtuuria yhden ex.labrarotan kanssa ja tultiin siihen tulokseen että mielenkiintoisinta rakennetta ei näytetä kuvassa ja rajattu omituisesti niin että yksi jalka tukee jotain yläpuolella roikkuvaa....pitää vaan lukea teksti ja ideoida sen pohjalta jotain piilukirveellä työstettävää jikiä, jolla sais mitattua aksiaali- ja radiaalivälykset. Kehien heitot on yksinkertaisempi ja oleellinen vasta kun uudet laakerit tulleet.

Mitäs mieltä studiojoukkue?

6205 C3/P5 + shimmilevyt ja armotonta mittaamista, kunnes aksiaalivälys pieni? Toisella puolella Z jos löytyy?

Pekka

Poissa pera8x

  • Viestejä: 2 253
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #36 : 15-09-2017, 21:25:56 »
ei nykypensassa taida olla noita syöpiä aihettavia aineita, kun benzeeni tai joku vastaavan niminen ja sitäkin ihan vähän. joku prosentti tai pari tms. dieselistä en niin tiedä. kuitenkin, jos tollain harrastellessa sillon tällön läträä pensan kanssa, niin en pidä sitä niin kovin riskialttiina nouhuna syövän kannalta. sen aikaa (vajaa kymmenen vuotta yhteensä), mitä touhusin korjaamolla, niin kokolailla päivittäin oli kädet pensassa ja pakokaasuja tuli hengiteltyä väkisinkin jonkunverran. ja ihan nykyäänkin läträän pensalla, tai löpöllä kaikki, mitkä pitää puhdistaa rasvasta ja muista sen tyyppisistä aineista. ja hengissä ollaan ja ilman mitään sen tyyppisiä sairauksia, mitä pensan kerrotaan aihettaneen. ja samaten kaikki työkaverit korjaamon puolelta on hengissä yhä edelleen ja ihan täysissä järjissään. mutta samaisen korjaamon myymälänpuolen kavereille, jotka ei juurikaan ole touhunnut pensan kanssa oli kahdelle tullut aivoinfarkti sinä aikana, kun minä siellä työskentelin.. :idiot2: mutta molemmat on edelleen hengissä ja ihan kohtuu järjissäänkin.. mitä nyt jotain pieniä puutteita aivovaurioiden takia.

Poissa Teo Pelho

  • Viestejä: 4 118
  • Kerava
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #37 : 16-09-2017, 19:39:14 »
Miten sitrus ja appelsiiniluiottimien syöpä ja muu vaarallisuus ? Tehokkaasti rasvoja liuottavat.
Aiempi nimimerkki Viilari

Poissa Teemu

  • Viestejä: 2 497
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #38 : 16-09-2017, 19:50:33 »
Diesel/bensa tiedetään hyväksi, mutta kun niissä on aromaattiset jakeet ja syöpä, niin en viitsinyt siinä uittaa. Lähti kuitenkin rasvat hyvin kohtlaisen hajuttomalla IPA:lla ilman lepraa ja pitaalia.

Hajuttomat ne pahimpia ovat. En tiedä miten on tehty "hajuttomiksi", mutta ei varmaankaan sama asia kuin vaaraton. Parempi kun ne haisee, osaa edes vähän varoa.

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #39 : 16-09-2017, 20:24:16 »
Laakereiden mittailu vaatii vielä hieman miettimistä. Liike ja voimat pitää saada oikeeseen suuntaan ja määrätysti, muuten tulokset ovat vähemmän järkeviä.

Mittailin ja kokeilin sovitteita (tuntuma ja väri).

Selkeesti ulkokehä on helppo liukusovite, kun kamat pistää suoraan (mutta pitää olla todella suorassa), niin menee todella helposti paikoilleen...ei aivan putoamalla, mutta todella helposti työntämällä. Kiinteen laakeroinnin puolella kehät lukitaan paikoilleen, mutta vapaan laakeroinnin pää askarruttaa, ei voi liimata, ei ole puristettu mitään vasten....pitäiskö siihen lyödä joku sovitekorroosiota vastaan suunniteltu pasta vai laittaa joku heikko aaltojousi?

Mittasin akselin kuudesta kohtaa mitutoyon mikrolla ja lukema oli 24,995 mm tasaseen, vaatii vertailun vielä mittapalaan, koska ei mene käsin, vaan vaaii prässin, holkin sisäkehälle ja helposti menee mutta vaatii prässin, kokolailla tarkka sovite, "Micrometer blue" ei jää ollenkaan liitokseen.

Putsasin hihnapyörät, toinen näytti lähes käyttämättömältä toisessa oli naarmuja.

Pekka

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #40 : 16-09-2017, 22:13:38 »
Tsekkasin vielä että kaikki kierteellä olevat osat menee pakoilleen...jännä juttu mutta kiinteenpään laakerit lukitseva kierrekehä tuntui olevan liimattu = kierteen pohjalla oli selkeesti jotain haurasta resiniä, eli pitäne laittaa tippa sinistä (miedointa) kierreliimaa kun kokoo.

Mittailin lisää noita laakereita, ei vieläkään ole oikein menetelmää, mutta parisovitetuissa kuulalaakereissa on selkeesti jotain syntiä harrastettu: irrallaan välystä reippasti, tolla mittaustavalla aksiaalivälystä n. 0,14 mm (ei vertailukelpoinen taulukkoarvon kanssa, koska kehä pääsee vähän kallistumaan), mutta kun laitetaan kaksi laakeria nippuun, niin välys on lähes nolla.

Eikös tälläisen vanhanaikaisen kuulalaakerin aksiaalivälyksen suhde radiaalivälykseen ole jotain 8,5 -10 kertainen?

Taulukkoarvona 6205 on 25 mm akseli C3 sisäinen välys olis 13 – 28 microns (µm), laakerin siäkehä voi olla 10 µm alikokoo ja akseli oli mitattu 24,995 mm, ulkokehä ei ole käytännössä puristuksessa, joten ei tosta enää hirveesi jää välystä.

Jos nyt sähköinsinööri teoretisoi tän oikein, niin C3/P5 laakeri olis tuohon ihan oikea simmellä sovitettuna?

Pekka

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #41 : 17-09-2017, 13:13:40 »
Koska tää nyt on mennyt monoloogiksi, niin puurretaan homma loppuun, vaikka ei tuliskaan nohevia nouvoja kun suuntaan kohti tuhoa (plutoa?).

Mittalin aamulla hihnaa, koska sen pykinyt ja joskus on sutinut näköjään tai muuta torveilua.

ARVELEN että on mitoitettu vanhalle puuvillakudoshihalle ja jatkettu polyesterhihnalla (ja suurella varmuuskertoimella).

Pingotin käsivoimin 25 mm OD sähköputken yli ja pingotin lattiaa/varvasta vasten ja siihen metrimitta. Joogaamalla mittasin 1083 mm, joten siitä lasketaan päissä hihnan pituudeksi 2195 mm. Säätövaraa riittää jokasuuntaan, joten ei tarvii ottaa huomioon hihananpaksuuttaa jne. kertoimia.

Akseliväli mittaus/tarkistus/mutuilulla jokseenkin tasan 1000 mm, moottorilla hihnapyörä 73 mm ja karalla 53 mm ja moottoriteho 1 HP (0,75 kW) ja muut arvot tarkan tieteellisesti stetsonista.

Simpanssi syöttää arvot laskuriin:
http://best-drive-belt.co.uk//belt-calculator/flat-belt-calculation.html

ja valitsee hihnaksi (paksuus 1,4 mm lähes sama kun paikoillaan olleen n. 1,5 mm kuluneena):
http://best-drive-belt.co.uk/flat-belt/flat-belt-det.251202200.html

Leveydeksi riittäisi 10 mm, joten vakio 25 mm olis kokolailla sopiva.

Ollanko samaa meiltä vai onko jollakulla korjattavaa simpanssilukuihin?

Niin....jäin arpomaan hihnankireyttä ja ominaistaajuutta...

Pekka

Poissa Thimppa

  • Viestejä: 14
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #42 : 17-09-2017, 21:37:27 »
hyvä lähtökohta kiristykselle on 0,5% venymäkiristys ja kokeilu, usein riittää vähempikin ja taas joskus joudutaan menemään niinkin pitkälle kuin 2,5+% venymäkiristykseen että voimansiirto riittää, hihna pysyy paikoillan, värinä loppuu tms. Kiristyksessä ei ole mielestäni syytä mennä liiallisuuksiin silloin kuormitetaan turhaan itse hihnaa, laakereita, akseleita ja muuta rakennetta. Se on yllättävää miten isollakin halkaisijalla oleva akseli taipuu hihnan liian kovalla kiristyksellä ja ajaa kovemmilla kierroksilla hihnan pois keskilinjalta=>hankaa johonkin=>lämpenee=>hihna poikki ja hommat seis. Hihnoille annetaan myös k1% arvo (useimmiten N/leveys mm) joka siis kertoo kuinka monta Newtonia per leveys milli tarvitaan voimaa jotta saavutetaan 1% venymä.

NE22 hihnan venymävoimat on seuraavat:
Elongation at 10 mm width
100N 0,2 up to 0,3 %
300N 0,7 up to 0,8 %
600N 1,6 up to 1,7 %

Vetomurtolujuus on sitten 3400N/cm

Ominaistaajuudesta en äkkiseltään osaa sanoa, yli 25v näiden kanssa tullut työkseen puuhasteltua ja harvemmin on tarvinnut... ;)

Joskos oli apuja...

Paikalla pekkanf

  • Viestejä: 4 784
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #43 : 17-09-2017, 22:09:11 »
Kiitos. Toki tuosta oli apuja. Pitää luke vielä kerran ajatuksella läpi.

Töissä ne jotka noita työkeseen tekee niin laskeskelee kaikenlaista, käyttävät laskuria ja lätkivät sitten piirustukseen kireydet uudelle/vanhalle hihnalle, venymän ja akseliväliä vastaavan taajuuden, josta on sitten helppo kunnonvalvonnan tarkistaa Turmmeterillä, tai vastaavalla onko hihna oikeassa kireydessä ennen seisakkia ja sitten vaihdon jälkeen:
https://www.trummeter.com/en//

Tuosta tuli mieleen, yksi sanakari joka päätti kuulonperusteella kiristää hieman yli 100 mm leveen hammashihnan. Se oli telan ja moottorin välissä. Muutaman kuukauden kuluttua akselinkaula murtui ja veto loppu.


Mä olen käyttänyt laskuria näissä vaan harrastemielessä ja pari ihan säälittävää hihnakäyttö itse tehnyt hihnapyöristä alkaen, joutuhan niihinkin vähän arpmaan hihnoja ja profiilia.

Pekka

Poissa Thimppa

  • Viestejä: 14
Vs: Hiomakoneen karan kanssa tunarointia
« Vastaus #44 : 18-09-2017, 15:47:27 »
Löytyy myös vastaava mittari ja sitä on jopa käytettykin, käyttö ei ole ihan niin simppeliä että vaan räpsäytetään hihna värisemään ja luetaan mittarista kireysarvot. Mittariin on koodattu yleisimmät hihnatyypit ja niistä valitaan mikä on kyseessä ja sitten täytyy vielä syöttää hihnan tyyppi, vahvikemateriaali (teräs, kevlar tms.), hihnanleveys, jos moniurahihna niin harjojen lukumäärä, "span" väli eli kahden hihnapyörän hihnaa koskettavien kohtien etäisyys josta värähtelyä mitataan ja hihnan koko pituus (nämä nyt ainakin muistaakseni). Jos on harvinaisempi hihnatyyppi niin sitten täytyy olla tiedossa hihnan paino/lev.mm ynnä muuta tietoa.
Värähtelytaajuuteen perustuva mittaus toimii mielestäni vain  hammas-, moniura- ja kiilahihnoille joille valmistaja on määrittänyt kireysarvot taajuuden mukaan. Kyseiset värähtelytaajuusmittarit eivät mielestäni tunne lattahihnoja, niiden valmistusta ja hihnatyypin koodausta ei ole samoin tavoin standardoitu kuten em. hihnoilla. NE22 hihna on saumaton ns. päättömäksi kudottu voimansiirtohihna ja hihnan valmistajallakaan ei taida olla omaa mittaria kireyksien mittaamiseen, tai eivät ainakaan koskaan ole sellaisesta maininneet.

Latta- ja kuljetinhihnakäytöissä käytetään yleisesti venymäkiristystä, niihin sitten on olemassa omat melkoisen monimutkaiset laskukaavat jotka antavat suuntaa minkävahvuinen runko valita jotta voima siirtyy ja vehkeet pyörii... Eivät ole nämäkään laskukaavat ihan aukottomia, kävipä kerran niin että asennettiin vanhaan vesivoimalaan turbiinin ja genun välille lattahihna, voimalan omistaja taisi haluta tehtaan suosituksen mukaisen kireyden jottei luista/tule tehohäviötä ja annettiin hihnan valmistajalle sitten tiedot voimalasta. Hihna vedettiin paikoilleen ja oli kyllä kireys aivan hirvittävä, kas kumma parin viikon päästä oli akselin peti revennyt irti betonista ja saamarin iso valurautainen hihnapyörä ihan palasina, tiedä sitten kumpi kävi ensin... Laskelmat tarkastettiin ja kaikki oli niinkuin piti, löytyi heikko kohta vaan muualta :ninja:

Katalookista vilkaisin ja valmistaja suosittaa NE22 hihnan esikiristykseksi 0,4-0,8% venymäkiristystä josta voisi vetää johtopäätöksen että jos tällä kireydellä ei toimi niin sitten hihna täytyy vaihtaa vahvempirunkoiseen :coolsmiley:

Jos oikein alkaa kiinnostamaan niin äkkiäkös sadepäivän ratoksi tuolla vanhalla hihnalla (jos siis on vielä ehjä lenkki) tekee empiirisen kokeen ja venyttelee sitä sopivaa vaakaa vasten esim. 1% venymään ja sitten laskeskelee kiloista/hihnan leveydestä paljonkos tarvi nyyttoneita/leveys mm että venymä saavutettiin...