Kirjoittaja Aihe: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen  (Luettu 134737 kertaa)

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #30 : 02-03-2007, 16:02:45 »
Hei,

Hyvin on teillä asiat hallussa ja mukavia vinkkejä, näitä vaan lisää! ja muistakin aiheista.
Huhtapekan esimerkki tuosta taltasta osoittaa justiinsa se, mitä minä tarkoitin suhruamisesta terän teroituksessa. Siinä oli ilmeisesti käytetty hiomatukea? mutta viistettä ei oltu saatu suoraksi. Kiilloitus tällaisessa tapauksessa on itsensä pettämistä, kun pohja on huono.
Tuella tai ilman keskustelussa onkin kaksi puolta, peruskunnostus ja työn aikainen teroittaminen. Terä kun ei kauaa ole ottavimmillaan. Pian siihen työntää pienen hivaisun käsivaralta, vallankin kun hiomapaikka on valmiiksi kunnossa. Mutta se edellyttää, että terän perusviiste eo kunnossa.
Tuo esimerkki höylän terän käyttämisestä on hyvä. Olinkin sen vanhuuttani jo kokonaan unohtanut, lapsuudessani olin kyllä nähnyt sitä käytettävän. Sumu, olit hyvin perusteellisesti käsitellyt höylän terän käyttöä, ja sain sen käsityksen, että olit sitä käyttänyt höylänrunkoon kiinnitettynä mutta väärinpäin, 90 asteen kulmassa. Oliko näin, ja jos oli, niin saisitko vielä tuosta asetuksesta kuvan. Voisin sitten tehdä vastaavanlaisen höylän vartavasten tuohon tarkoitukseen.

Pekkat

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #31 : 02-03-2007, 16:17:01 »
Hei,
nonnii. tuo lisäys Sumulta oli tarpeen. Ei tartte enää kuvaa, mutta laita vaan, ja niin että terä näkyy leikkaavalta osalta.

Pekkat

Poissa samu

  • Viestejä: 5 397
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #32 : 02-03-2007, 17:30:43 »
Moi,

Joo, terä on väärinpäin petissä, ja jyrkän 40 asteen viisteen ja teräpetin 60 asteen kulman kanssa tulee se 100 asteen kulma, ja siihen on sitten leivottu mikroterä niin kuin siklissä. Minä leivon sen mikroterän noin 60 asteen kulmassa, edelleen vain muutamalla vedolla joten se ei ole ollenkaan niin raju kuin se voisi olla. Höylä on muuten ihan tavallinen puuhöylä, ei mitään ihmeellistä sillä puolella.

HNT Gordon, australialainen höylänvalmistaja suosittelee vain kääntämään terän toisinpäin eikä muuta. Ei mitään siklileivontaa, vaan suora särmä. Toimii kuulemma oikein hyvin sellainenkin. Sieltä minä tämän idean olen saanutkin.
http://www.hntgordon.com.au/index.html

Australialaiset asuvat maassa josta tulee muutamia todella hankalia puulajeja. Syheröinen jarrahin visa ja karri ovat varmaan niitä vaikeimmasta päästä.

Laitan höylänkuvan kun ehdin sen ottaa. Se on työpaikalla, ja tässä tulee hiihtoloma väliin ennen kuin kuvia taas tulee. 

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 811
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #33 : 02-03-2007, 19:37:57 »
Tuo taltta varmaan harmitti aikansa  :(

Eihän se juuri joutanut harmittamaan, kun se oli muutamassa minuutissa tahkolla oikaistu  ;D

Terottelin tänään muutaman kapean urahöylän terän ja kaivoin tämän ketjun innoittamana vanhan teroitustuenkin esille. Hyvä ja huono se on, ja vielä yhtä aikaa. Sillä saa enempi voimaa ja liikettä terään, mutta toisaalta taas meinasi käämi palaa kun kapeita erikoisteriä ei meinannut saada itkemällä eikä parkumalla oikeaan kulmaan siihen tukeen. Lopulta sitten kyllästyin siihen rakkineeseen ja jätin sen suosiolla hyllylle että pääsi töitäkin tekemään. Mutta nyt pitkästä aikaa kyllä myönnän että teroituksen nopeus oli ihan hyvä sillä tuella, mutta herkkyys teräkulman kansa on joltisenkin lähellä nollaa.

Huomasin muuten semmoisen jutun joka on jäänyt sanomatta kun se on jo selkäytimessä: teroitettaessa ei liikuteta vain käsiä, vaan liike lähtee jaloista ja koko yläkroppa liikkuu. Homma pitää hoitaa "kyynärpäät lukossa", eli niin että kyynärpään kulma ei muutu vaan kädet oikeastaan tukeutuvat kylkiä vasten ja jalat hoitaa koko teroitusliikkeen.

Toinen tärkeä juttu on tarpeeksi korkea terotuspöytä. Mitä alempana pöytä on, sen helpommin tulee taivuteltua niitä kyynärspäitä ja samalla terään ilmestyy kaarevuutta. Keittiönpöydän korkeus on aika hyvä.

Kolmas, melkein tärkein on että kivi on aina tiukasti pöydässä kiinni. Semmoinen kivi jota työntelee teroittaessa ympäri pöytää ei ole mistään kotoisin, vaan kiven pitää olla kunnolla kiinni. Teroittaessa tarvitsee myös molempia käsiä, niin että senkin puolesta on mahdoton ajatus että toisella kädellä pitäisi kiveä kiinni ja toisella talttaa, siitä ei tule mitään.

Helpoimpia konsteja kiven pitoon on ottaa vanerilevyn pala, johon laittaa kaksi rimaa päihin, toisen ylä- ja toisen alapuolelle, eri päihin. Alapuolen rima tulee pöydänreunaa vasten ja kivi nojaa etureunastaan yläpuolen rimaan. Koko juttu kannattaa lakata että vesi tai öljy ei imeydy vaneriin. Omat kiveni ovat puisessa kotelossa jonka voi puristaa höyläpenkin leukojen väliin.

Pekka

Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #34 : 02-03-2007, 20:24:13 »
Hei,

Huhtapekalle ohjaimista, en ole kokeillut noita irrallisia tukia, minun kokemukset rajottuvat käsivaraan koko ikäni ja nyt lisäajalla olen opetellut Tormekin tahkoon kiinnitettäviä tukia. Opin niiden käsittelyn ollessani sorvikoulussa joitain vuosia sitten. Sorvitaltathan on saatava viisteeltään moitteettomaksi, muutoin ei leikkaava sorvaus suju. Uskoin terääväni taltat kotona käsivaralla, koetin ja koetin jotain kourutalttaa pyöräyttää tahkon päällä. Aina pyörähti uusi viiste. Sitten sitä koorjasin uudella viisteellä ja lopulta terä kului tarpeettomasti. Siis kävin ostamassa tuet ja vot, viiste syntyi kerralla. Samalla teroittelin kolme päivää työ- ja keräilykalujani.
Tässä olisi hyvä, että tahko olisi käyttövalmiina ja sopiva tuki paikoillaan, etenkin sorvatessa. Näin homma nopeutuisi ja automatisoituisi. Tahkossa on vielä nahkapyörä, jolla voi sipaista tahnan tai öljyn kanssa nopeasti.
Saman viimeistelyn toki tekee yhtä nopeasti kivellä tai paperilla.

Lopputuloksena on, että asiat voi tehdä monella tapaa, ja saavutetaan yhtä hyvä lopputulos. Jos sitä ei saa, on harjoiteltava lisää tai m uutettava käytäntöjä.
Minusta vaan tuntuu, että miehille on vaikea myöntää tukien käyttö, kun pappakin painoi käsivaralla.
Nyt kun uusia sukupolvia tulee harrastuksen piiriin ilman aiempaa kokemusta töistä, on erinomaisen hyvä tarjota useita malleja työn tekoon, jokainen voi opetella itselleen parhaiten sopivat konstit.

Pekkat

Poissa samu

  • Viestejä: 5 397
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #35 : 02-03-2007, 21:09:09 »
 :)

Minä tässä mietin että jos ei tätä keskustelua seuraava porukka saa käsitystä siitä miten terät teroitetaan niin ei ole kyllä meissä vika, kyllä tämä lähetys on tullut niin väreissä kuin vain voi tulla  ;D

Viestiketju on eniten luetuimpia tässä foorumissa  ;)

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa mattik

  • Viestejä: 373
  • "luojani, minähän olen vesiselvä, mutta missä"
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #36 : 03-03-2007, 10:49:31 »
kyllähän tätä keskustelua on tullut seurattua. mitä pitemmälle keskustelu etenee sitä isompi kauhu tulee puseroon ja epävarmuus saa otetta. taidan unohtaa ainakin kaksi viimeistä sivua tästä keskustelusta ja yksinkertaistaa koko jutun ja sitten taitojen kehittyessä siirtyä seuraavalle sivulle jne. katsotaan milloin saan keskustelun kiinni.
matti
deng xiaoping: on sama onko kissa valkoinen vai musta, kunhan pyydystää hiiriä.

Toopeli

  • Vieras
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #37 : 03-03-2007, 13:20:26 »
Kyssäri ylläpidolle.

Lainaus
Laittelin lisää noita kuvia, ovat vain halkalan muotoisia.

Kun veistät seuraavan vastaavan systeemin, niin olisiko mahdollista saada tänne verstaalle kuvia eri työvaiheista?

Olivathan upeita :o

Uteleepi Tomi

Poissa samu

  • Viestejä: 5 397
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #38 : 03-03-2007, 19:35:48 »
kyllähän tätä keskustelua on tullut seurattua. mitä pitemmälle keskustelu etenee sitä isompi kauhu tulee puseroon ja epävarmuus saa otetta. taidan unohtaa ainakin kaksi viimeistä sivua tästä keskustelusta ja yksinkertaistaa koko jutun ja sitten taitojen kehittyessä siirtyä seuraavalle sivulle jne. katsotaan milloin saan keskustelun kiinni.
matti

mattik sekä muut lukijat:

Huomaan nyt, että edellinen minun kirjoittamani viesti on sensisältöinen että siinä on ikävän rehentelevä sävy, suorastaan v-maisen ylimielinen. Olen pahoillani, ei ollut tarkoitus ihan tuohon sävyyn kirjoitella.

Mutta Huhta kun aloitti tämän keskustelun kysymällä "miten teroitatte", se sisältää sen että siitä on jo aika kauan kun on jo ohitettu kysymys "miksi teroitatte". Tämä ei ole mitään saivartelua eikä vitsailua, vaan sitä että minäkin olen huomannut että ehkä noin yksi kymmenestä (tai jopa useammasta) ihmisestä on yleensä joskus teroittanut jonkin leikkaavan työkalun. Suurin osa ihmisistä ei tosissaan teroita ikinä yhtään mitään työkalua, muusta kunnostuksesta puhumattakaan. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole ympärillään ketään kädestä pitäen neuvomassa tässä (näköjään suhteellisen esoteerisessa) asiassa, joka on kuitenkin oleellinen osa työkalulla tehtävää työtä ja työn edistymistä.

Huhdan artikkelissa lähdetään suoraan teknilliseen keskusteluun työvälineistä ja -tavoista, ja keskusteluketjussa päädytään lopulta väittelemään eri koulukuntien hyviin ja huonoihin puoliin. Tässä ei ole kertaakaan keskusteltu tylsän ja terävän välisestä erosta. Terävä leikkaa, tylsä ei leikkaa, periaatetasolla ilmiselvää. Periaatetasolla on myös selvää että terä kuluu käytössä ja sitä pitää säännöllisesti teroittaa.

Käytännössä asiaa tuntemattomalle ei ole ollenkaan selvää, että mikä ensinnäkin on mihinkin työhön riittävän terävä, millä se todetaan että kohta pitää teroittaa ja ennen kuin tapahtuu huonoa leikkuuta, terä teroitetaan. Mikään kirjoitettu neuvo ei pysty siirtämään tätä tietoa/tuntumaa sellaisenaan muuten kun sanomalla että "kokeile, ja sitten liitä siihen päälle ikään kuin moduleina tämän keskusteluketjun tekninen sisältö ja tiedot".

Minä yritän tällä kirjoittelulla kehoittaa ihmisiä hankkimaan kosketusta teroitukseen. Tiedän että se ei auta alussa yhtään jos sanon että kokeile eri menetelmiä kunnes löydät omasi, mutta jotain sellaista siinä pitää yrittää.

Jos et ole ikinä teroittanut talttaa tai höylänterää, minä neuvon että yritä ensin tuella. Ohlson/biltemassa teroitustuki maksaa alle kympin, rautakaupassa Mirkan vesihiomapaperi maksaa alle euron ketale, tarvitset alkuun muutaman välillä 60 - 600, osta piruuttasi papereita kuitenkin hienoimpaan mahdolliseen asti. Osta Tiimarista tms. paikasta sprayliimaa sekä jonkin riittävän ison ja tasaisen vettäpitävän levyn. Lasi on suora ja sileä, peili käy hyvin, kovalevy kuten vanha hylly tms. kelpaa hyvin.

Ideana on se että käytät aikaa ensin ns taltan tms. terän taustapuolen hiontaan ja kiilloitukseen niin että näet siitä oman kuvasi. Et koskaan tee sinne viistettä, vaan hiot vain tasaiseksi. Tiedät silloin myös kauanko sellainen työ kestää, ja että sitä ei tarvitse tehdä usein.

Sitten ota käyttöön tuki ja ala yrittämään. Pyyhi terä joka kerta kun vaihdat toiselle paperille. Älä toistaiseksi välitä muodostuvasta kierteestä ennen viimeistä hienointa paperia, jolloin käännät tuen talttoineen nurin ja alat hiomaan kierrettä taltan taustapuolelta. Kokeile talttaa puuhun ja katso miten käy.

Terän saavutettavalla terävyydellä on rajansa mikä riippuu pitkälti terän materiaalissa vallitsevista materiaaliteknisistä ehdoista.

Terän leikkaavuus taas on itse säädettävissä yön ja päivän välillä säätämällä teroituskulmaa, työstönopeutta, viiltokulmaa sekä valitsemalla työstettävä materiaali terälle ja sen asetukselle oikein.

Tästä voisi jutella iät ja ajat, tavallaan  ;)

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa rokkalo

  • Viestejä: 541
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #39 : 03-03-2007, 19:56:57 »
Hei,

Kyllä vaan nämä sivut osoittavat suosiollaan vastaansanomattomasti, että aihe on tärkeä ja kiinnostava.
Aihe on yksinkertaisuudestaan huolimatta monimutkainen selitettäväksi, ja jargoniksi se muodostuu, ellei itsellä ole siitä kokemuksia.
Ajattelenkin tässä, kykenisikö joku tekemään teroituksesta pientä videopätkää, josta voisi sitten laittaa näille sivuille linkin, niin näkisi käytännössä, mitä milläkin tarkoitetaan, ja mitä ne hiomatuet ja kivet ynnä lasipaperit ovat?
Muutaman työkalun kunnostaminen alusta asti olisi upea juttu.

Pekkat

Poissa mv

  • Viestejä: 36
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #40 : 03-03-2007, 20:09:19 »
Erinomainen ajatus!
Niinkuin tiedetään yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Pätee varmaan myös liikkuvaan kuvaan.

Poissa Pekka Huhta

  • Ylläpito
  • Viestejä: 3 811
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #41 : 03-03-2007, 21:48:27 »
Samu puhui asiaa että tää taisi mennä vähän liiaksi semmoseksi miehiseksi "pissing contest":iksi. Pakkohan munkin olia suutani soittaa että takuulla pystyy ilman tukea terottaan, kun kerran sanottiin että semmosen väittäjä on vaan tavallinen valepukki  ;)

Jos huomiselta jää aikaa niin voisin pyytää vaimokultaa pitelemään kameraa sen verta että saadaan muutama clippi teroituksesta ilman tukea ja tuella. Ja jos ei se huomenna onnistu niin jossain tässä lähitulevaisuudessa silti.

Ihan kaikkein tärkeintä on opettaa että terottaminen, nimenomaan perusterottaminen on hyvin, hyvin helppoa. Siihen ei tarvi sen paremmin mun mainostamaa vapaalla kädellä terotusta kuin omia peilikuviakaan terän syrjästä. Kun oppii tekemään kunnollisen terän edes jotenkin niin älyää kuinka hyvä on terävällä työkalulla tehdä töitä. Tylsillä koulun työkaluilla on pilattu monen monta hyvää puutyön tekijää ja tehty niistä koneenkäyttäjiä tia häädetty kokonaan puutöiden parista, "kun ei noilla käsityökaluilla tee mitään".

Pekka
Puutyöneuvoja ja propagandaa - http://www.sihistin.fi

Poissa samu

  • Viestejä: 5 397
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #42 : 03-03-2007, 22:14:50 »
Ha!

http://www.youtube.com/watch?v=3yvJavgK6mo

Suunnilleen samaa mitä minä teen. Seuraavilla eroilla:

Materiaaliasiantuntija minussa sanoo että tämä hieno terä jota aion teroittaa voi olla koostumukseltaan sellaista hiiliterästä joka pääsee esimerkiksi alle 150 C lämpötiloissa. Siitä tulee pehmeää tavaraa melko syvältä jos sen laittaa ensin tuolla tavalla mirkelinlaikkaan kiinni, kasteli sitä välillä tai ei. Jos teräs on runsaasti seostettua ja päästönkestävää niin sitten käy. Mutta se pitää jotenkin tietää etukäteen. Jos teräs vaikuttaa olevan klassista alhaisissa lämpötiloissa pääsevää hiiliterästä niin en käytä penkkimirkeliä, vaan alusta saakka joko vesitahkoa tai alussa karkeaa paperia, ehkä 60-80.

Paperit näyttävät olevan alumiinioksidipaperia. Minulla ei ole mitään sponsorisuhdetta KWH Mirka Ltd:een, mutta he tekevät hintaansa nähden parhaat hiomapaperit mitä maailmassa tehdään. Saa toki väittää vastaan.

Tämä mies ei käytä vettä hiontaan. Siihen samat sanat kuin mirkelilaikan suhteen. Vettä pitäisi käyttää jäähdytykseen. Jos pystyy varmistamaan että öljyn lämpökonvektio on riittävä pitkin hiontarajapintaa, niin okei, mutta tietääkseni se edellyttää öljyltä tähän tarkoitukseen erikoisominaisuuksia. Koneistajat käyttävät ainetta nimeltä "mulju", mikä on veden ja koneöljyn emulsio. Voit tehdä itse muljua mikäli sinulla bonapurkki, dremeli ja siinä sellainen pitkävartinen katkaisulaikka. Se on erittäin tehokas sekoitin vesi-öljy -emulsion tekoon.10-30% öljyä maun mukaan  :)

Tämä mies jättää taustapuolen teroituksen 320 karkeuteen ennen kiillotusta. Taltan taustapuoli kiilloitetaan viimeisellä paperilla sivusuuntaisin vedoin. Silloin hiomajälki jättää ikäänkuin särmärajan teräsärmään. Jos siloitat viimeisellä paperilla taltan taustan pituussuuntaisilla liikkeillä, saat särmään mikrosahan.

Viistettä hiotessa hiontatuella, kannattaisi omasta mielestäni vielä tehdä 600:lla paperilla kun tuki toimii siten että siinä työnnetään viisteeseen pituussuuntaisia naarmuja. Kiilloitus kuitenkin toimii tästä eteenpäin tyydyttävästi.

Kiilloitus menee omasta mielestäni muuten oikein, tuota kauempaa ei yleensä tarvitse kiillottaa jos teräs ei ole erityisen kovaa. Mutta en käsitä miksi kiilloitusta pitää tehdä myös taustapuolelle. Kromioksidipitoisella kiillotusvahalla ja lyhyellä käytöllä ei enää nouse suurempaa kierrettä kovuutensa pitäneeseen teräkseen, sen sijaan taustapuolelle tulee kylläkin mikroviiste.

Kaveri ajelee lopuksi karvansa. Vaikuttavaa aloittelevan teroittajan mielestä, mutta suuresti kunnioittamani puuseppä nimeltä Michael "Mike" Dunbar kirjassaan Restoring, Tuning & Using Classic Woodworking Tools sivulla 32 kertoo miten hän lopetti karvojen ajelun kun kerran näki miten puuseppäkollega veisteli viipaleen nahastaan tässä rytäkässä. Mr. Dunbar mainitaan usein tämän "Scary Sharp" teroituksen kehittäjänä, joskaan en usko että hän olisi välttämättä aivan ensimmäinen santapaperi-lasilevy -yhdistelmän käyttäjä, koska koneenrakentajien mainitaan tehneen samoilla eväillä juttuja siitä lähtien kun hiekkapaperi tuli markkinoille.

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa samu

  • Viestejä: 5 397
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #43 : 03-03-2007, 22:24:18 »
Unohdetaan se "Ha!"  :)

terv,

Samu
...killi nyt jo hakki on... (28 merkkiä jäljellä)...

Poissa Tapani Ojanperä

  • Viestejä: 681
Re: Keskustelua: Työkalujen teroittaminen
« Vastaus #44 : 04-03-2007, 12:05:38 »
Omalta osaltani yritän tuoda teroitukseen oman "tyylini/tapani" teroituksesta. Alkuun käytän nauhahiomakonetta kun esim. talttaa on käytetty betonin piikkaukseen (yhden parketti firman taltat) hauhan karkeus on 120 miksi näin hieno jyväinen nauha, siksi että siinä on enemmän hiovia jyviä kuin 80 tai 100 lisäkis lopputyöstö on helpompi.  Toisena koneena käytän pienestä smirkelistä itse rakennettua laikkahiemokonetta halkaisija 150 paperina (karkeus) 150 metallille tarkoitettua paperia (laittelen kuvia).

Kattelin tuon linkin videon ja otan kantaa kiilloitukseen myös jonkin verran veistorautoja kiillottaneena.

sumu kirjoitteli

"Kiilloitus menee omasta mielestäni muuten oikein, tuota kauempaa ei yleensä tarvitse kiillottaa jos teräs ei ole erityisen kovaa. Mutta en käsitä miksi kiilloitusta pitää tehdä myös taustapuolelle. Kromioksidipitoisella kiillotusvahalla ja lyhyellä käytöllä ei enää nouse suurempaa kierrettä kovuutensa pitäneeseen teräkseen, sen sijaan taustapuolelle tulee kylläkin mikroviiste".

Tuossa videossa käytettiin pehmeään huopalaikkaa ja talttaa kiilloitettiin suorassa laikkaan nähden. Pehmeää laikkaa en suosittele missään tapauksessa. Omassa käytössäni on tosikova huopalaikka joita saa tai on ainakin saanut Norbolilta. Talttaa pidän laikkaan nähden n. 30 asteen kulmassa ja liikutan teränviisteen koko matkalta ja käytän koko laikanleveyttä. Tuota terän taakse tulevaa mikroviistettä en ole huomannut että olisi sellainen tullut. Lehmusta veistäessä huopaa joutuu käytämään melko usein. Huopalaikalla kiilloituksessa tärkeää on se ettei paine kohdistu laikkaan liian suurena. Kierroksia saisi olla n. 1000, jos kierrokset on liian suuret niin lämpeneminen tapahtuu suht nopeesti.

Vesi astia on hyvä olla vieressä ja vesipisarasta saa samalla hyvän lämpömittarin, jos pisara alkaa kiehumaan niin välitön jäähdytys.


Tuolta löyttyy aiheesta muutama videon pätkä http://www.chippingaway.com/VideoDemos/  hiomakone
« Viimeksi muokattu: 04-03-2007, 12:08:16 kirjoittanut Ylläpito »
Aikaisempi nimimerkki Tapani Mikael - www.fotomikael.net
www.kamera73.net