Vihreässä kuvassa on käytetty interferenssisuodatinta, jonka läpäisymaksimi on noin 535 nm:n nurkilla. Se läpäisee kohtuullisen hyvin elohopean vihreän, jonka aallonpituus on 546 nm, mutta blokkaa pois loisteputken siniset ja punaoranssit aallonpituudet. Moinen suodatin on varsin kallis. Korvikkeena saattaisi käydä ehkä vaalea kaasuhitsauslasi.
Tarkistuslasien paksuudet ovat 0,12 mm:n välein, joka vastaa tavanomaisen mikrometrin rummun kierrenousun neljännestä. Lasin molemmat pinnat on samaa tarkkuutta ja keskenään yhdensuuntaiset. Tarkistettaessa laitetaan mikrometrin pinnat lasiin kiinni ja katsotaan viistosta interferenssikuvion laatua. Täydellisessä mikrometrissä kummankin alasimen näkymä on yksivärisen tasainen. Omassa kiinalaisessa ei tasaista kontaktia synny, vaan muutama viiva, joka tarkoittaa runsaan tonnin kaltevuutta alasimen päässä. Myös toisen alasimen kohdalla näkyy kutakuinkin yhtäläisesti kaltevuutta, mutta viivojen suunta on eri kuin toisella puolella, mikä tarkoittaa sitä, että alasinpinnat eivät ole keskenään yhdensuuntaisia. Jos usean lasin sarjalla mitaten saadaan keskenään poikkeavia tuloksia, johtuu se jostain liikkuvan karan kieroudesta, kierteen kulumisesta tai muusta epätarkkuudesta. Näille mittauksille on varmaan olemassa omat vakioidut mittausmenetelmät, joita en tunne.
Hannu
