Kirjoittaja Aihe: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna  (Luettu 8744 kertaa)

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 7
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #15 : 29-12-2017, 23:27:22 »
Itselle tilasin testitangon Englannin Ebay:sta.
(Lathe test bar)
Eivät ole hinnan kiroissa. Tyytyväinen olen ollut.
Heittokellon kanssa helppo säätää kärjet kohdalleen.

Hetkinen....siis yhdensuuntaisen mittatangon ilman että toinen pää on joku morsekartio?
Saako udella minkä tarkaanottaen ja mitä maksoi?

Mulla on MT2 ja MT4 mittatangot ja niissä on toisessa päässä kierre peräpultille. Sen keskiö ei ole kovin tarkka.

Vielä pitäis hankkia MT1 kun on yksi ikuisuusprojekti vielä vaiheessa.

Nyt käyn läpi joko NC-keskiöporia (ostin kahdessa vaihessa jonkinlaisen nipun, löytyy 90 ja 118 astetta, pakko olla joku 60 astetta).

Pekka

Muistaakseni noin 80 euroa kotiin toimitettuna.
Pistä hakusanaksi "lathe test bar".

Noissa on toisessa päässä MT kartio, mutta myös keskiö reijät.
T: Pekka kans.

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 5 190
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #16 : 29-12-2017, 23:37:46 »
Hyvä keskustelu ja kerrankin olen jokaisen kanssa samaa mieltä. Tässä pitää olla ajatus mukana, pelkkä kellottaminen ei riitä.

Testin vähän virheitä. Nyt kärkipylkkä on noin. 0,05 mm liaan alhaalla suurimman osan ajasta ja 0,02 mm liikaa takana, eli tekee oikeeseen suntaan kartiota.

Pakan kiinnitys vaati kaksi yritystä. Pakan rekisteri ei ole ihan suora, mutta sorvataan laippa ja pakan rekisteri suoremmaksi ekan laakerivaihdon jälkeen.

Sorvasin yhtä testituurnan keskiötä suoremmaksi ja vaikeeta on päästä alle 0,02 mm heittoon keskiökuopalla. Vaatinen vielä lisää sorvin säätöä ja harjoittelua. Tankokin on hieman kovaa.

Kun nyt on vahtiin päässyt, niin vois kokeilla paria eri versio, pitää vaan pitää mielessä, että tässä vaiheessa lähinnä dokumentoidaan virhettä ja haarukoidaan mitkä paikat ovat eniten levällään, jotta tietää mihin laittaa eniten paukkuja. Jos tolla sorvilla virheet pysyy pienellä vaivalla hyvissä ollosuhteissa muutamassa satkussa, niin ehkä sillä suntyy työkaluja joilla pääsee sitten kertaluokkaa parempaan tarkkuuteen hiomakonella....kun on ensin selvittänyt sen aiheuttamat virheet ja mahdollisuudet.

Pekka
« Viimeksi muokattu: 29-12-2017, 23:55:27 kirjoittanut (Piilotettu) »

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 2 339
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #17 : 30-12-2017, 06:41:45 »

Pakan kiinnitys vaati kaksi yritystä. Pakan rekisteri ei ole ihan suora, mutta sorvataan laippa ja pakan rekisteri suoremmaksi ekan laakerivaihdon jälkeen.

Pekka

Mikä on pakan rekisteri? Äkkiseltään en löytänyt muuta viittausta googlella kuin omasi, jossa kerroit löytäneesi jutun/termin engeslmannin kirjoituksesta. Vastaus #12  http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1546.0
Aiempi käyttäjänimi sepän poika

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 2 693
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #18 : 30-12-2017, 08:45:41 »

Pakan kiinnitys vaati kaksi yritystä. Pakan rekisteri ei ole ihan suora, mutta sorvataan laippa ja pakan rekisteri suoremmaksi ekan laakerivaihdon jälkeen.

Pekka

Mikä on pakan rekisteri? Äkkiseltään en löytänyt muuta viittausta googlella kuin omasi, jossa kerroit löytäneesi jutun/termin engeslmannin kirjoituksesta. Vastaus #12  http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1546.0k

Se keskittävä, ohjaava suora osuus. Myös kara-akselissa tai kiinnityslaipassa se suora olake. Englanninkielisessä tekstissä esiintyy nimellä "chuck register" tai "spindle register", mutta register ei tosiaan avaudu suomenkieliselle jos ei ole aavistusta asiasta, niin monimerkityksinen sana riippuen kontekstista.
« Viimeksi muokattu: 30-12-2017, 08:49:17 kirjoittanut (Piilotettu) »

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 2 339
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #19 : 30-12-2017, 10:16:55 »
Voi Teemu minkä teit. Olisin halunnut Pekan selityksen. Kateellisena Pekan labraamisesta ajattelin vähän terävöittää vielä vähän hänen ilmaisuaan. En kylläkään ole koskaan nähnyt/lukenut tuota chuck register ilmaisua. Kyllä minä asiayhteydestä kyllä sen käsitin riittävästi. Tosin tuo kuva selvitti asian täydellisesti. Ikävä asia on, että tuskin kukaan voi edes tässä iässä todeta, loppuiäksi. Kovin on elämä muuttunut, kun tuommoisetkin asiat tuppaavat nousta pintaan näin korkeassa iässä.

Minä jäin kyllä miettimään tuota lieriöohjauspinnan korjaussorvausta kulloisenkin laakerointisysteemin varassa. Mitä tapahtuu eripurassa tuon kierteen ja rekisterin eriakselisuudesta. Auttaako noin kitukasvuinen aksiaalinen ohjauspinta suoristamaan pakan takakiinnityslevyn. Ehkä, jos kiristyskulma tai kiristysmomentti (eri asia) on sama kuin koneistettaessa. Kyllähän myös se pakan takakiinnityslevy pitäsi tehdä uusi tai holkittaa.

Kyllä Pekka on nyt lähtenyt fraktaalin tapaiselle tielle. Lopullista tarkkuutta ei saavuta koskaan, vaan aina tulee uudet samat rajaviivakoukerot vaikka kuinka tarkentaisi. Kirjoitin ensiksi rajapintakoukerot mutta sehän on ihan eri kuin tuo rajaviiva-ilmaisu. Kyllä tämä koneiden maailma on mielenkiintoinen.

Aiempi käyttäjänimi sepän poika

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 216
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #20 : 30-12-2017, 12:17:56 »
Mielenkiintoinen aihe, laitetaas omiakokemuksia.

Olen sellaisen huomion tehnyt, että ainakin omissa värkkäilyissä jos tarvitsee kärkipylkkää niin se kannattaa kohdistaa siihen kohtaan missä sitä tarvitsee. Jos säätää pakan lähellä keskiöön ja löysää kiinnityksen ja siirtää oikealle kohdalle, niin ei välttämättä asetu juuri samallalailla, saattaa tulla 0.01 heitto.

Vähänkään tarkemmilla kappaleilla tulee itsellä aina kellotettua kärkipylkkä kohdalle, paksutanko pakkaan kiinni ja kärkipylkkä oikealle paikalle, sitten kevyt lastu pakanläheltä ja pyörivän kärjen läheltä, sitten vain mikrolla tarkastelen tuloksen ja tarvittaessa säädän sillain että Tapanilta hankitulla tonnikellolla kärkipylkän pinoolin kyljestä mittaamalla saa kohtuullisen tarkasti säädettyä. Aina jää pieniä heittoja, mutta hiomalla tonnit lähtee nätisti, riittäny omiin tarpeisiin.
Liias

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 95
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #21 : 30-12-2017, 14:27:36 »
Aluksi hommaa on saada sorvi alustalleen siten, ettei vääntäisi johteita.

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 5 190
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #22 : 30-12-2017, 14:54:30 »
Se sorvin kiinnitys ja vaa'itus on ihan oma asiansa, joka pitää tehdä ekana - ajatuksella että mitä ollaan tekemässä eikä yrittää pakottaa sorvia johonkin muotoon. Toisaalta sorvin rungon tulisi olla pääsäntöisesti jäykempi kun alusta eikä alustan/jalustan/lattian/pöydän virheitä pitäis siirtää sorviin. Vanhoissa brittikirjoissa heitellään ideoita ja esitellään monta ainoata oikeata tapaa pultata myford tai drummond lankkupöytään kiinni. Nuo britit kosteissa puutarhavajoisaan.

Nolotti tuo rekisterinimitys, hoonosoomi selkeesti, joten etsiskelin hieman suomenkielisestä kirjallisuudesta tuota. Monessa kirjassa asiaa sivutaan tai sitten vaan esitellään joku tietty lyhytkartio/bajonetti/DIN kiinnitys. En lyhyellä etsimisellä löytänyt kirjoistani oikein kuvaavaa yläkäsitettä sellaiselle istukan kiinniitykselle, jossa on tasopinta ohjaamassa istukan suoraan aksiaalisuunnassa ja olakkeessa pinta keskittämässä.

Bartch #1 s. 64 alareunassa on kuva, jonka kuvateksi "Istukka kiinnityslaippoineen" ja kuvassa "keskitysreuna" on jo melkoisen kuvaava. Tiedä sitten mitä kielikellotoimisto olisi mieltä.

Se Myford olake, kesityspinta + ahdas kierre on itsensä belseebuubin kutema menetelmä jonka ainoa ansio karan materiaalin tai liitosmenetelmän säästö, etenkin jos itse seppii karaa. Jokainen joka on väistellyt kimpoilevaa istukkaa voi kertoa mielipiteensä.

Jokatapauksessa tilanne oli se että ensin pakan sai keskittymään satkun tarkkuudella 10 mm päässä kiinnitysleuoista, mutta se ei ollut suorassa vaan sojotti jonnekkin merkuriuksen ja venuksen väliin. Virhe oli 100 mm matkalla jotain 0,15 mm ja pulttien kiristys vaikutti asiaan, joten irrotus, osien pyyhkiminen puhtaaksi, pakan kierto 1/3 kierrosta toiseen asentoon ja uusi yritys. Tällä kertaa se asettui nopeesti oikein eikä pulttien kiristys liikutellut sitä mitenkään ennakoimattomasti.

En tiedä millaisia tarkkuuksia sorvilla pitäis saada, mutta itse olen tyytyväinen jos pysyy jossain tönärin tarkkudessa, eli lukemat satasia, mutta todellisuudessa parempi kun kymppi, paitsi jos pitää sovittaa osia toisiinsa tai jotenkin pysyä toleransseissa. Mutta sitten se menee arpomiseen, sovitteluun, säätämiseen ja joogaamiseen.

Mutta aina sitä tehdessä oppii ja joskus on kiva kun saa 14 asteissa autotallissa sorvattua oikean halkaisijan, vahvistettua sen tulkaamisella ja sitten kun tuo sisälle, antaa lämpötilan tasaantua ja mitutoyon mittavehkeet vahvistaa että on toleranssissa ja laakeri että muotokin on oikea, niin voi nauttia ansaitun kupin kahvia.

Toisaalta saa välillä tehtyä kierteen väärällä nousulla, mitta tasan millin tai 0,1 mm pielessä. Terä rikkoutuu viimeistelylastulla tai muu todella typerä virhe.

Pekka

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 95
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #23 : 30-12-2017, 18:15:02 »
Varovainen veikkaukseni:  Kärkipylkkä laitetaan kohdalleen, mutta pituus siirron jälkeen vaatii uuden säädön. Johtunee sorvin petaamisesta alustalleen?

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 124
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #24 : 30-12-2017, 19:14:06 »
Tai siitä että kara on vinksallaan.

Mites tollanen halpa kynä laser pakkaan kiinni ja pyörimään? Valo ei valehtele.

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 5 190
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #25 : 30-12-2017, 19:43:59 »
Iseasiassa hyvin pysyy kohdillaan ääriasennosta toiseen kärkipylkkä, Virhe pysyy suunnilleen samansuuruisena ja suuntaisena.

Noi normi laserit ei sovi talonrakennusta parempaan käyttöön, säteen pitäis olla kunnolla kolloimoitu ja siinä on hieman enemmän kaikenlaista pientä. Polariaattorilla himmentämistä.

Seuraava epäillyttävä asia olis karan laakerointi ja siihen samaan pitäis arpoo kiilahihnavälityksen muuttaminen moniurahihnaan ja liaan pienen yksivaihemoottorin vaihtaminen kolmivaihemoottoriin. Jos samalla huitasis siihen invertterin.

Pekka

Poissa (Piilotettu)

  • Valvoja
  • Viestejä: 2 868
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #26 : 30-12-2017, 20:04:05 »

Seuraava epäillyttävä asia olis karan laakerointi ja siihen samaan pitäis arpoo kiilahihnavälityksen muuttaminen moniurahihnaan ja liaan pienen yksivaihemoottorin vaihtaminen kolmivaihemoottoriin. Jos samalla huitasis siihen invertterin.

Pekka

Ootko kalkyloinut miten vääntö riittää jos jättää vaihdettavat välitykset pois vai onko tarkoitus vielä jättää esim hidas ja nopea remmivälitys?
Joku 20-25mm poranterällä poraus on varmaan pahimmasta päästä mitä tuon kokoisella sorvilla voi kuvitella tekevänsä, pikaisesti katottuna 25mm poranterä vaatii n. 100Nm suositusarvoilla poraillessa ja 30-40Nm kun ottaa alle 0,1mm syötöllä per kierros...

3kW 1500rpm moottorin jos ajais tarvittaessa 130hz ts 2.6x ylikierroksille ja pudottais remmillä kierrokset puoleen niin siinä sulla olis n. 40Nm karalla ja max 2000rpm.. moottori painaa jo samanverran kuin sorvi mutta eipä tarvis räplätä remmejä.

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 95
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #27 : 30-12-2017, 20:29:09 »

Seuraava epäillyttävä asia olis karan laakerointi ja siihen samaan pitäis arpoo kiilahihnavälityksen muuttaminen moniurahihnaan ja liaan pienen yksivaihemoottorin vaihtaminen kolmivaihemoottoriin. Jos samalla huitasis siihen invertterin.

Pekka

Ootko kalkyloinut miten vääntö riittää jos jättää vaihdettavat välitykset pois vai onko tarkoitus vielä jättää esim hidas ja nopea remmivälitys?
Joku 20-25mm poranterällä poraus on varmaan pahimmasta päästä mitä tuon kokoisella sorvilla voi kuvitella tekevänsä, pikaisesti katottuna 25mm poranterä vaatii n. 100Nm suositusarvoilla poraillessa ja 30-40Nm kun ottaa alle 0,1mm syötöllä per kierros...

3kW 1500rpm moottorin jos ajais tarvittaessa 130hz ts 2.6x ylikierroksille ja pudottais remmillä kierrokset puoleen niin siinä sulla olis n. 40Nm karalla ja max 2000rpm.. moottori painaa jo samanverran kuin sorvi mutta eipä tarvis räplätä remmejä.
Antaako 3kW:n motti riittävästi momenttia 400r/min jos karalla poratessa vaikka 200r/min

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 2 339
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #28 : 30-12-2017, 20:49:05 »
Tuommoinen 3 kW/1500 rpm antaa noin 19 Nm vääntömomentin, joka säilyy melko samansuuruisena melko alas. Välityssuhteella sitten tuplaantuu momentti. Tuo momentti voidaan muutamaksi minuutiksi ylittää vaikkapa viidelläkymmenellä prosentilla. Tosin moottorin puhallin on melko tehoton tuolla nopeudella. Pitää porata alkureikä ja mennä vaiheittain. Ja pitää porat terävinä. Kevennyshiontakin keventää momentintarvetta. Mielenkiintoinen asia on tuon ominaisleikkuuvoiman kasvu kun lastu ohenee, saattaa momentti kasvaa. Tämä siis teoriassa, luettu on mutta ei labrattu. Laittaa neljän kilowatin möykyn,  kyllä lähtee.
Aiempi käyttäjänimi sepän poika

Poissa (Piilotettu)

  • Viestejä: 2 693
Vs: Metallisorvin kärkien kohdistus ja mittatuurna
« Vastaus #29 : 30-12-2017, 21:28:32 »
3kW 1500rpm moottorin jos ajais tarvittaessa 130hz ts 2.6x ylikierroksille ja pudottais remmillä kierrokset puoleen niin siinä sulla olis n. 40Nm karalla ja max 2000rpm.. moottori painaa jo samanverran kuin sorvi mutta eipä tarvis räplätä remmejä.

Nyt taisi unohtua, että kun mennään 50 Hz eli kentänheikennyspisteen yli, ollaan vakiotehoalueelle ja moottorin momentti laskee rajusti kierrosten noustessa. Jos pyöritetään 2,6 x 1500 rpm = 3900 rpm niin momenttia on saatavilla enää about 20 %, jos sitäkään. Alkanee koneen puhallinkin vaatia isompaa osuutta siitä kun nopeus kasvaa. Tuossa ei ole järkeä, kerätään ensin hirveät kierrokset ja kadotetaan momentti, sitten hihnalla puolitetaan kierrokset ja yritetään tuplata se olematon momentti. Huono diili, tulee tappiota rajusti. Lähtökohtaisesti aina huono idea alkaa huudattamaan moottoria paljon yli nimellistaajuuden. Nimellistaajuuden alapuolella ollaan vakiomomenttialueella ja täysi vääntö on käytettävissä nollanopeuteen asti. Ainoa miinus on jäähdytyksen väheneminen koneen omalla potkurilla.